.jpg)
Esimerkiksi Euroopassa mainonnassa jo yli puolet kaikesta materiaalista on digitaalista. Digitaalisen mainonnan ja markkinoinnin yhteisön IAB Europen tutkimuksen mukaan vuonna 2020 digimainonnan osuus kaikesta mainonnasta oli jopa 54–55 prosenttia.
Koronaviruspandemia ravisteli kuitenkin digimainontaakin, joka kasvoi ennen pandemiaa nopeaan tahtiin vuosien ajan. Viime vuosikymmenellä koko maailman digimainontatulot nousivat parhaimmillaan jopa 20 prosenttia vuodessa, mutta koronavuosi pysäytti kasvun toviksi. Hyvä uutinen oli se, että uusi nousu alkoi heti alkushokin jälkeen.
Koronapandemian pahin vaihe – kevät ja koko toinen kvartaali – olivat alalla kuin alalla katastrofaalisia. Suomessa digimainonta laski tuolloin jopa 18 prosenttia, paljastaa IAB Finlandin tutkimus. Kolmas kvartaali oli kuitekin jo nousukautta. Silloin digimainonta kasvoi Suomessa 4,4 prosenttia.
– Kasvu pysähtyi heti kunnolla viime keväänä. Maalis-huhtikuun luvut olivat heikot, painottaa IAB Finlandin toiminnanjohtaja Pasi Raassina.
– Onneksi koimme niin sanotusti V-tyylisen elpymisen. Eli rajun laskun jälkeen noustiin lähtötilanteeseen.
W-tyyliseen trendiin Raassina ei usko. Silloin laskun jälkeen seurannutta nousua seuraisi uusi lasku. Edes huonompaan suuntaan menevä koronavirustilanne ei käännä Raassinan päätä.
– En usko siihen ollenkaan, hän painotti.
Syy löytyy siitä, että maailmanlaajuinen pandemia oli jopa pieni onnenpotku digitalisaatiolle. Yritykset ovat ikään kuin pakotettuja digitalisoitumaan ja yksityishenkilöt käyttämään digitaalisia palveluita.
Juuri tämän takia Raassina näkee, että digitaalinen markkinointi kokonaisuudessaan kasvaa rajusti vuonna 2021. Kyse ei ole pelkästään mainonnan kasvusta.
– Uskon positiiviseen kehitykseen. Digimainonta kasvaa Suomessa 10–12 prosenttia. Pandemian myötä yritysten on pakko herätä digitodellisuuteen. Se (korona) on herättänyt mattimyöhäiset ja pakottanut kaikki reagoimaan.
– Filosofisesti kyse ei ole siitä, että halutaan mainostaa internetissä vaan siitä, että bisnestä tehdään digikanavissa. Se vaatii fiksua digimarkkinointia. Liiketoiminta digitalisoituu, Raassina painottaa.
Suomessa digimainonnalla on edelleen paljon valloitettavaa, sillä kehitys laahaa Eurooppaa jäljessä. Kuten jo todettu, Euroopassa digimainonnan osuus kaikesta mainonnasta on jo yli 50 prosenttia, mutta Suomessa sen osuus on ”vain” 37 prosenttia.
– Suomi on perinteinen maa. Printti ja radio ovat perinteisesti vahvoja.
Raassina uskoo, että mitattu digimainonta nappaa Suomessa yli 50 prosentin osuuden viimeistään vuonna 2022.
Raassinan mukaan digimainonnan kasvu perustuu tänä vuonna erityisesti videoitumiselle. Se on hänen mukaansa digimainonnan suurimpia trendejä vuonna 2021.
Muita trendejä ovat muun muassa display-mainonta ja digitaalinen ulkomainonta. Somealustat ja hakukoneet pitävät edelleen pintansa, ja videoiden kasvava suosio sataa etenkin somealustojen laariin.
– Somemainoksissa jo yli puolet on videoita. Instagramin Stories-osio on hyvä esimerkki muutoksesta. Somekanavien käyttö laajenee varmasti. Snapchatin ja TikTokin kaltaiset alustat soveltuvat entistä paremmin kaupallisiin toteutuksiin ja vaikuttajamarkkinointiin, Raassina päättää.
