Suomi on insinöörien maa, jossa teknologiaosaaminen on korkealla. Siitä huolimatta isotkin yritykset saattavat olla digitaalisesti takamatkalla, kun toimintaa vertaillaan ulkomaisiin kilpailijoihin, ja se on valtiontalouden näkökulmasta ongelmallista: yritykset eivät lunasta potentiaaliaan ja luo maahan sellaista kasvua, johon ne pystyisivät.
Ongelma ei ole siinä, etteivätkö suomalaisyritykset olisi jo digitalisoituneet. Kyse on siitä, ettei digitalisaatiota ole useissa tapauksissa viety tarpeeksi pitkälle. Ja ennen kaikkea kyse on siitä, ettei tekoälyä hyödynnetä tarpeeksi, sanoo asiasta kaiken tietävä digimarkkinoinnin konkari Mika Koivula.
Koivulalle kyseessä on sydämenasia: hän tietää, että tekoälyn avulla luodaan kasvua, ja hän tietää, miten se tapahtuu. Siksi hän oli mukana luomassa vuonna 2018 perustettua tekoälytoimisto Smartbia, joka on sittemmin mullistanut monen yrityksen arjen – ja myös tuottavuuden.
Koivulan mukaan Suomessa ei ole vielä ymmärretty tarpeeksi hyvin, millaisen kilpailuvaltin tekoäly voi tuoda yrityksille.
– Jotkut yritykset ovat jo aika pitkällä, jotkut eivät, hän kiteyttää.
Enemmän on kuitenkin niitä, jotka ovat takamatkalla kehityksessä. Ongelma koskee luonnollisesti pienempiä yrityksiä, mutta huolestuttavaa on se, että myös monet isot yritykset eivät ole lunastaneet tekoälyn tuomaa potentiaalia. Koivula tietää, mistä puhuu, sillä Smartbi tekee yhteistyötä Suomen suurimpien yritysten kanssa. Smartbi on ollut mukana muun Stora Enson ja Kemiran kanssa erilaisissa data- ja tekoälyhankkeissa.
– Suomalaisia leimaa kokeilunhalun puute. Suomalaiset ovat tosi hitaita lähtemään liikkeelle, Koivula sanoo huomanneensa.
Tekoälyn tuoman arvon yrityksille ja sitä kautta valtiolle huomaa, kun tutkii tämän päivän hittituotteita tai -palveluita – niin B2B- kuin B2C-puolella. Monia näitä yhdistää tekoäly, digitaalinen edelläkävijyys.
– Katsokaa esimerkiksi TikTokia. Kun palvelua käyttää viisi minuuttia, niin sen jälkeen palvelu muokkaa videotarjonnan käyttäjälle täydelliseksi. Siinä tekoäly ruokkii sitä, mikä käyttäjää kiinnostaa.
Kyse on siitä, että tekoälyn avulla luodaan aiempaa parempia palvelukonsepteja, jotka luovat asiakkaalle arvoa enemmän kuin muut ratkaisut.
– Kansainvälisessä markkinassa pärjää sitä paremmin, mitä älykkäämpiä palveluita tuottaa. Todellisuudessa yritys ei myy tuotetta, vaan sen tuottamaa arvoa. Jos yritys myy traktoreita, silloin tekoälyn avulla voidaan luoda ajoneuvo, joka ilmoittaa automaattisesti, milloin sitä pitää huoltaa ja miten. Se tuo arvoa asiakkaalle, Koivula avaa.
Koivula sanoo, että suomalaisyrityksillä on tässä iskun paikka, koska osaamisesta mikään ei jää kiinni.
– Meillä on tässä järjetön mahdollisuus. Meillä on paljon kokeneita insinöörejä ja hyviä digipalveluita, mutta meidän pitäisi vielä osata yhdistää konseptointi ja insinööriys. Tässä kohtaa olemme älykkäiden palveluiden suhteen ikään kuin vielä konseptitasolla.
Koivulan mukaan Suomessa ollaan kehityksessä oikealla tiellä. Älykkäät palvelukonseptit kiinnostavat, ja niitä halutaan tarjota kuluttajille ja yrityksille.
Koivula huomasi parin työkaverinsa kanssa tarpeen muutama vuosi takaperin, kun hän työskenteli Innokampuksella ja oli luomassa yrityksille konsepteja.
– Teimme yritysten kanssa paljon teknologiaan ja digitaalisuuteen liittyviä asioita. Sitä kautta huomasimme, että tekoäly on nouseva trendi.
Niinpä Innokampuksella työskennelleet Koivula, Kalle Kyyrö ja Emil Sievinen päättivät perustaa Smartbin ja lyödä kaikki paukut tekoälyn tuomiseen suomalaisyrityksiin.
– Näimme, että tekoäly ja datan käyttäminen ovat jatkossa keskeisessä roolissa liiketoiminnan johtamisessa. Kaikki kulkee digitaalista polkua pitkin. Kaikki data, jota yrityksissä on eri siiloissa, siirtyy käytettäväksi yhteiseen pilveen.
Tekoälyn rooli tulee esiin siinä, että se mahdollistaa valtavan datamäärän käsittelyn.
– Jos kaikki tieto saadaan käyttöön, aukeaa yrityksille uusi maailma datalla johtamisessa. Tekoäly voi katsoa ajassa taaksepäin ja tulevaan ja pureskelemaan kaiken tiedon.
Näimme, että tekoäly ja datan käyttäminen ovat jatkossa keskeisessä roolissa liiketoiminnan johtamisessa.
Suomalaisen digimarkkinoinnin uranuurtaja Koivula uskoo, että Smartbi on iskenyt ongelmakohtaan kiinni juuri oikeaan aikaan: tarve on olemassa ja yritykset ymmärtävät tekoälyn merkityksen.
Koivulan kohdalla voidaan sanoa, että hän on kerrankin oikeaan aikaan liikkeellä. Hän on nimittäin ollut yli 30-vuotisella urallaan usein liian aikaisin liikenteessä. 1990-luvun alkupuolella hän oli luomassa edelläkävijän roolissa interaktiivisia televisiokonsepteja, kuten Hugoa. Interaktiivisia juttuja hän teki myös muun muassa Jyrki-ohjelmaan, Hockey Nightiin ja mainoksiin. Vuonna 1996 Koivula lähti tekemään digimarkkinoinnin pioneerityötä Viherjuuri-ryhmän verkkoviestinnän yksikköön, ja tuon jälkeen, ysärin loppupuolella, hän oli perustamassa digimarkkinointiin erikoistunutta PHS Interactive -yksikköä, joka rakensi tunnetuille edelläkävijäbrändeille, kuten Postille, Pohjolalle ja Soneralle verkkosivustoja. Lopulta PHS Interactive siirtyi yrityskaupan mukana TBWA-ketjulle.
– Siihen aikaan Dotcom-kupla puhkesi yleisesti, mutta ei meidän puolella. Olimme teknologia-startup, jonka toiminta ei perustunut internethörhöilyyn, vaan me teimme arkista ja innovaativista hommaa. Monet todella terävät tyypit tekivät tuolloin digitaalisia edelläkävijäkonsepteja, mutta ongelmana oli, että monet niistä syntyivät viisi vuotta liian aikaisin.
TBWA-kaupan jälkeen ja ennen Innokampusta ja Smartbia Koivula johti myyntiä ja markkinointia FogScreenilla ja Gummeruksella tehden uraauurtavaa työtä innovatiivisten, digitaalisuuteen pohjautuvien konseptien parissa.
Koivula ei ole pioneeriuden takia koskaan jäänyt vaille menestystä, mutta aika ei ole aina ollut kypsä todelliselle jättipotille.
– Tuntuu, että olen välillä tehnyt asioita liian ajoissa, mutta nyt olen juuri oikeaan aikaan matkassa, Koivula kiteyttää loppuun.
