Tuotteen kehittäminen ja markkinoille tuominen on iso ponnistus sekä työmäärällisesti että taloudellisesti. Siihen lähteminen ilman ammattimaista markkinointisuunnitelmaa ja budjettia on aina riskipeliä, jossa onnistumisen mahdollisuus on kohtuullisen pieni. Se ei kuitenkaan ole välttämättä hölmöä tai naiivia – varsinkaan, jos suhtautuu tuloksiin realistisesti.

Olen lanseerannut muutaman tuotteen ja tiedän, että omien odotusten hallinta uusilla markkinoilla on haastavaa.

Viemällä uuden tuotteen markkinoille oppii varmasti uutta ja saa markkinatietoa, jota on miltei mahdotonta kartuttaa millään muilla keinoin. Tavoitteet ensimmäisen tuotteen lanseeraukselle tulisikin rakentaa klassisen lean startup -teorian mukaan niin, että ensimmäinen tuote on niin sanottu minimum viable product eli MVP, ensisijaisesti koe.

Tämä unohtuu usein, kun pyritään kehittämään täydellistä, rakasta ja brändin identiteettiä edustavaa ensimmäistä tuotetta.

Uhraus ja työmäärä kasvavat monesti niin suuriksi, ettei ole realistista, että vastaanotto markkinoilla voisi koskaan vastata niihin – ellei sitten olla oltu niin kärsivällisiä ja kypsiä, että rahoitus on hankittuna ja suunnitelma ja toteutus mietittyinä poikkeuksellisen laajalle lanseeraukselle. Se tarkoittaa tavallisesti, että tuotelanseeraukseen käytetään jopa moninkertaisesti enemmän rahaa ja aikaa kuin tuotekehitykseen. Se on ammattimainen tapa toimia kuluttajamarkkinoilla, mikäli siihen on mahdollisuus.

On melko tavallista, että tuotteen myynti on aluksi vain murto-osan siitä, mitä sen tulisi olla ollakseen kannattavaa.

On melko tavallista, että tuotteen myynti on aluksi vain murto-osan siitä, mitä sen tulisi olla ollakseen kannattavaa. Jos odotukset myynnille ovat olleet korkealla, pettymys on karvas. Mutta viimeistään silloin kannattaa muistaa, että kyseessä oli koe. Mitä opimme?

Yksi tärkeimmistä analyyseista, jonka MVP:n avulla voi tehdä, liittyy ajoitukseen. Ajoitus ratkaisee sen, miten markkinoille pääsy uuden tuotteen kanssa onnistuu. Onko maailma ja markkina kiinnostunut tuotteesta juuri nyt? Kuinka iso juttu tuotteesta voi realistisesti arvioiden tulla? Jos muutamme jotain, voimmeko laajentaa kohderyhmää? Onko minkään ryhmän pakko kokeilla tuotetta nyt?

Joskus tuotetta lanseeratessa ei ole kiire eikä kilpailua. Silloin voi vetäytyä pohtimaan ja keskittyä kehitystyöhön vaikka vuodeksi.

Joskus taas on kilpailua – ja kiire. Kilpailijoiden tuotteista voi oppia, ja se auttaa tekemään nopeita päätöksiä. Vasta ensimmäisen tuotteen lanseerauksen jälkeen on mahdollista arvioida pelikenttää realistisesti.

Entä taloudellinen tilanne?

Jos odotit ensimmäisen tuotteen olevan hitti, ovat kassa ja takki todennäköisesti lanseerauksen jälkeen tyhjiä. Se on todellinen testi yrityksen perustajille.  Kuinka paljon he tahtovat edelleen jatkaa työtään?

Jos taas odotit testaavasi markkinoita, on rahoitusta luultavasti jäljellä ja sitä on helpompi kerätä lisää, kun kokemusta on karttunut.

Pidä mielessä, että odotuksia on sallittua muuttaa jälkikäteen. Voit hyvin päättää lanseerauksen jälkeenkin, että tämä olikin koe, joka näyttää, missä onnistuimme ja missä emme. Jos tiimiltä löytyy oppimishalua, voidaan matkaa jatkaa viisampina.

Antti Sipilän kynästä syntyy analyysia median pienistä suurista muutoksista. Sipilä on muun muassa videotuotantoyhtiön ja elintarvikeyhtiön perustanut markkinoinnin ammattilainen.