Tyypillisesti yrityksien eri toiminta-alueita johtaa yksi henkilö, jolla on yksinään vastuu kyseisen toiminnon toimimisesta. Yleensä näiden henkilöiden alaisuudessa työskentelee pienempiä johtajia, joille on rajattu tietyn osa-alueen johtaminen. Esimerkiksi markkinointijohtajan alaisuudessa saattaa työskennellä digimarkkinoinnin johtamisesta vastaava henkilö ja PR:n johtamisesta vastaava henkilö.
Yleisesti ottaen kuvio on aina sama – ainakin markkinoinnissa: yrityksessä on yksi markkinointijohtaja ja useampia “pikkupomoja”. Tällöin markkinointijohtaja kantaa käytännössä yksin vastuun kokonaisuudesta.
On siis selvää, että markkinointijohtajat ovat henkisesti kovassa painekattilassa, mikä voi pahimmillaan heijastua koko markkinointiosastoon ja sen myötä markkinoinnin laatuun. Yhtä selvää on myös se, että markkinoinnin laatu voi kasvaa, jos ylimmän johdon taakkaa kevennetään hieman.
Tästä hyvänä esimerkkinä toimii suomalainen teknologia- ja innovaatioyritys Futurice, joka päätti ajatella markkinointijohtajan roolia uudelta kantilta. Tarkemmin sanottuna yritys päätti valita itselleen kaksi markkinointijohtajaa, jotka seisovat samalla viivalla ja vastaavat markkinoinnin toimimisesta yhdessä. Tällä tavalla markkinointijohtajan taakka ikään kuin puolitettiin.
Aiemmin Futuricella oli vain yksi markkinointijohtaja, mutta kun hän päätti jättää paikkansa, halusi yritys lähestyä markkinoinnin johtamista uudenlaisella mallilla. Markkinointijohtajien rooliin nostettiin Suomesta Essi Knuutila (kuvassa vasemmalla) ja Saksasta Simone Mitterer (oikealla). Näin yritys sai markkinointijohtajan kahdelle eri markkinalle ja myös kahteen eri osa-alueeseen: kumpikin heistä vastaa kokonaisuudesta, mutta Mitterer keskittyy Futuricen brändiin ja viestintään ja Knuutila digimarkkinointiin.
Mielenkiintoisinta on tietenkin yrityksen kokemukset uudenlaisesta toimintamallista. Ainakin Knuutilan ja Mittererin mukaan mallia kannattaisi pohtia myös monissa muissa yrityksissä.
– Sanoisin, että tätä johtamismallia kannattaa ainakin harkita. Eihän tämä kaikille toimi, mutta joillekin – esimerkiksi meidän kokoisille yrityksille – tämä on hyvä vaihtoehto, Mitterer muotoilee.
Knuutila on samaa mieltä.
– Sanoisin että tätä johtamismallia kannattaa harkita ainakin keskisuurissa yrityksissä, hän kiteyttää.
Mittererin ja Knuutilan mietteet eivät vain johdu siitä, että heille malli toimii täydellisesti, vaan kyse on siitä, että yritys on oikeasti pystynyt kehittymään markkinoinnin parijohtamisen myötä. Siirtyminen kahden johtajan malliin vaikuttaa jopa neronleimaukselta.
– Markkinointiprojektit ovat tehokkaampia kuin aiemmin, ja kehitämme toimintaamme todella nopeasti. Tämän mallin ansiosta meillä voi olla monta kehitysprojektia meneillään samaan aikaan. Myös tiimiltämme on tullut tästä mallista paljon positiivista palautetta, Knuutila avaa.
Tiimin kannalta muutos voi olla iso – ja yleensä positiivisessa mielessä.
– Meistä toinen on useimmiten tavoitettavissa, koska pyrimme siihen, ettemme istu samoissa palavereissa tai ole samaan aikaan lomalla, Mitterer kertoo.
Toimintojen kehityksen taustalla on etenkin se, että nyt markkinoinnin ylin johto pääsee osallistumaan aktiivisesti tiimien toimintaan.
– Malli vapauttaa enemmän aikaa, joten pystymme olemaan paremmin läsnä tiimien toiminnassa. Pystymme neuvomaan, keskustelemaan ja auttamaan normaalia paremmin, Mitterer jatkaa.
– Sen myötä oma ymmärryksemme työstä ja sen vaatimuksista pysyy vahvana. Ja kun meillä on vielä omat vastuualueemme – Simonella brändi ja viestintä, minulla digimarkkinointi – niin pääsemme perehtymään kunnolla niihin asioihin, joissa meidän vahvuudet ja mielenkiinnon kohteemme ovat, Knuutila lisää.
Toimintojen parantamisen taustalla on myös siilojen rikkominen. Markkinointi jää usein yrityksessä omaan siiloonsa, mutta myös markkinointiosaston sisällä saatetaan helposti siiloutua. Kahden eri alueisiin keskittyneiden henkilöiden nostaminen markkinointijohtoon on ollut tässä valossa iso tekijä.
– Nyt digi- ja brändimarkkinointi eivät ole siiloutuneet. Niin käy helposti. Tässä mallissa pystyy parantamaan yhteistyötä, ja se on koko yrityksen etu, Mitterer painottaa.
Parijohtajuuden yksi isoimmista hyödyistä itse johtajille löytyy henkiseltä puolelta, Mitterer ja Knuutila uskovat. Molemmille löytyy tuki ja turva, kun vastuullista taakkaa ei tarvitse kantaa yksinään.
– Parijohtajuudesta on ollut iso apu, kun olemme siirtyneet näinkin isoon rooliin. Nyt voimme yhdessä sparrailla ja tulla paremmiksi johtajiksi, Knuutila avaa.
– Tämä on yhteinen kasvumatka, Mitterer lisää.
Kumpikin heistä myöntää, että parijohtajuudessa voi ajaa miinaan. Alussa yhtenä huolenaiheena oli, että mitä jos molemmat istuvat samoissa palavereissa ja tekevät niin sanotusti päällekkäistä työtä, mikä ei enää olisi tehokasta ajankäyttöä yrityksen näkökulmasta. Knuutila ja Mitterer kuitenkin selvittivät haasteet heti kättelyssä ja saivat yhteispelin toimimaan.
Kaiken keskiössä on ollut etenkin yhtiön arvot, joita noudattamalla myös markkinointijohtajien yhteistyö on toiminut.
– Jaamme yrityksemme arvot, ja niitä noudattamalla menestymme. Arvomme ovat välittäminen, luottamus, läpinäkyvyys ja jatkuva kehitys. Hyödynnämme näitä yhteistyössämme, kuten myös tiimiemme kanssa. Arvojen mukaan toimiminen on avainasia koko yrityksessämme, ne muodostavat voittavan reseptin jokaisessa asiassa, Knuutila linjaa loppuun.