Neljä viidestä täysi-ikäisestä suomalaisesta aloittaa tiedon etsimisen Googlesta mistä tahansa aiheesta, käy ilmi Fonectan teettämästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä eri palveluiden verkkolöydettävyydestä.

Vain kolme prosenttia suomalaisista aloittaa tiedonhaun muista hakukoneista, kuten Bingistä tai Duckduckgosta. Wikipediasta tiedonhaun aloittaa yksi prosentti ja Facebookista samoin prosentti suomalaisista. Edes alle 30-vuotiaat eivät aloita tiedonhakua Instagramista, Tiktokista tai Youtubesta.

Esimerkiksi julkishallinnon toimijat pitävät kotisivujaan tärkeimpänä tiedonlähteenä, vaikka vain 12 prosenttia suomalaisista aloittaa tiedonhaun tutulta verkkosivustolta. 43 prosenttia suomalaisista aloittaa myös terveydenhoitopalveluiden etsimisen Googlesta.

– Niin yritykset kuin julkiset organisaatiotkin pitävät omia kotisivujaan ensisijaisena tiedonlähteenä. Tutkimus vahvistaa, että se ei riitä. Kansalaiset aloittavat tiedonhaun Googlesta, ja tämä muutos näyttää pysyvältä, julkisesta sektorista vastaava Tiina Takala Fonectalta kertoo.

Terveydenhuolto on itse asiassa tutkimuksen mukaan ainoa julkinen palvelu, jossa suomalaiset kaipaavat ensisijaisesti kasvokkaista palvelua – muuten suomalainen asioi mieluiten verkon kautta.

Jos tietoa ei löydy Googlesta ensimmäisellä yrittämällä, suomalainen käyttää tuntemaansa verkkosivustoa (33 %), Wikipediaa (15 %), muuta hakukonetta (4 %), Facebookia (4 %), YouTubea (4 %) tai tekoälysovellusta, esimerkiksi Chat GPT:tä, Copilotia tai Geminiä (4 %).

Muokattu 18.6. klo 11.05: Poistettu epätäsmällinen ilmaus