Työvoimapula on suomalaisyrityksen merkittävä kasvun este niin nyt kuin tulevaisuudessa. Kilpailu yhä pienemmästä määrästä osaajia käy kovana ja samalla, kun rekrytoitavaa on vähemmän, ovat potentiaaliset työntekijät myös entistä kriittisempiä työelämänsä suuntaa pohtiessaan.

Palkan ja työnkuvan lisäksi erityisesti työnantajan maineella, siis brändillä, on äärimmäisen suuri merkitys, kun potentiaalinen työntekijä pohtii seuraavaa mahdollista pestiään. Siksi on sääli, että työnantajamielikuvaa rakennetaan edelleen niin monessa yrityksessä erillään brändistä.

Kun markkinointiosaston tekemä työ on sellaista, mistä oma henkilöstö voi olla ylpeä, maksimoidaan markkinoinnin teho.

Työnantajamielikuvaa rakennetaan perinteisesti lyhyemmän aikajänteen rekrymainonnalla sekä pidemmän aikavälin työnantajaviestinnällä niin omissa kanavissa kuin tapahtumissakin. Sekä rekrymainonta että työantajaviestintä ovat kuitenkin vain osa sitä kokonaisuutta, jonka pohjalta työantajamielikuva muodostuu.

Paitsi yrityksen teoilla myös kaikella sillä, mitä yrityksen markkinointiorganisaatio tekee, on valtavasti väliä: minkälaisia väitteitämainonnassa esitetään, kuinka rehellisiä ollaan, mitkä asiat nostetaan kommunikaatiossa brändin kilpailueduiksi, minkälainen casting markkinointiviestinnän kuvastossa on. Nämä kaikki kertovat potentiaalliselle työntekijälle, onko yritys sellainen, jonka osana hän voisi ja haluaisi itsensä nähdä. Jakavatko he samat arvot, ja voiko potententiaalinen työntekijä kertoa ylpeänä työnantajansa nimen?

Potentiaalisten työntekijöiden lisäksi HR:n ja markkinoinnin yhteistyö vaikuttaa parhaimmillaan positiivisesti myös yrityksen kriittisen tärkeään kohderyhmään eli nykyiseen henkilöstöön. Kun tavoitetyönantajamielikuva on rakennettu niin, että se tuntuu totuudenmukaiselta nykyisten työntekijöiden mielestä, ollaan kestävällä pohjalla. Ja kun markkinointiosaston tekemä työ on sellaista, mistä oma henkilöstö voi olla ylpeä, maksimoidaan markkinoinnin teho. Mikään ei lopulta ole yhtä rehellinen ja vahva media kuin oma henkilöstö – ennen kaikkea heidän arviotaan potentiaaliset työntekijät kuuntelevat.

HR- ja markkinointijohdon tulisi olla toistensa tärkeimpiä kumppaneita.

Kiteytettynä HR- ja markkinointijohdon tulisi olla toistensa tärkeimpiä kumppaneita. Mitä yhtenäisempiä tavoitteet, teot ja kommunikaatio ovat, sitä ehyempää, kestävämpää ja uskottavampaa brändiä ollaan rakentamassa.

Kaikki kohderyhmät, niin työntekijät kuin asiakkaatkin, ovat herkkiä epäjohdonmukaisuuksille. Pahimmillaan brändin ristiriitainen käyttäytyminen heikentää sekä HR- että markkinointiosaston tekemää työtä ja haaskaa samalla puhdasta rahaa. Yhdenmukainen käyttäytyminen taas säästää sitä: on yksinkertaisesti tehokkaampaa rakentaa yhtenäistä brändiä.