Konsulttitalo PwC:n Global Entertainment and Media Outlook 2022–2026 -katsaus kertoo, että internetmainonta kasvoi Suomessa viime vuonna isoin askelin.

Raportin mukaan Suomessa käytettiin vuonna 2021 internetmainontaan 619 miljoonaa euroa. Kasvua nähtiin huimat 37 prosenttia verrattuna vuoteen 2020, jolloin mainonnan määrä laski kokonaisuudessaan maailmassa.

Mainonnan globaalit tulot laskivat vuonna 2020 lähes seitsemällä prosentilla, mutta viime vuonna ampaistiin 22,6 prosentin kasvuun. Kokonaismäärä oli 742,2 miljardia dollaria.

– Mainonta läpäisee nykyään koko digitaalisen maailman, ja se on myös yksi alan hallitsevista kasvukategorioista, sanoo PwC Suomen partneri Tuomas Törmänen tiedotteessa.

Mainonnan odotetaan kasvavan vuosittain keskimäärin 6,6 prosentilla vuoteen 2026 mennessä, ja kasvun odotetaan tapahtuvan lähes kokonaan digitaalisen mainonnan ansiosta. Suomessa internetmainonnan kasvun arvioidaan rauhoittuvan vuosina 2022-2026 ja jatkuvan 6,1 prosentin vuosivauhdissa, kun globaalin kasvuvauhdin arvioidaan jatkuvan 9,1 prosentin vuosivauhdissa.

PwC:n katsaus kertoo vahvaa kieltä siitä, että digitaalinen kehitys on luonut myös mainostajille uusia mahdollisuuksia. Yksi tekijä on esimerkiksi suoraan internetissä ilman erillistä sovellusta tarjottavien suoratoistopalveluiden kasvanut suosio. Niiden kokonaistulot kasvoivat globaalisti 35,4 prosenttia vuonna 2020 ja 22,8 prosenttia vuonna 2021. Markkinan koko oli yhteensä jo 79,1 miljardia dollaria. 

Suomessa tällaisten suoratoistopalveluiden kulutus kasvoi pandemiavuosien 2019-2021 aikana yli 20 prosenttia vuodessa, 226 miljoonaan euroon. Törmäsen mukaan kasvun arvioidaan tasoittuvan noin viiden prosentin vuositasolle kotimaassa, kun taas globaalisti vuosittainen kasvuvauhti jatkunee 7,6 prosentin tuntumassa.

Hyvä esimerkki digitaalisuuden tuomista uudenlaisista mainosmahdollisuuksista on myös viihde- ja media-ala, jonka yhteenlaskettu globaali liikevaihto nousi 10,4 prosentilla 2,3 biljoonaan Yhdysvaltain dollariin vuonna 2021. Suomessa viihde- ja media-alan liikevaihto kasvoi yhdeksällä prosentilla 5,9 miljardiin euroon.

– Viihde- ja media-alan tarjonta on entistä digitaalisempaa, mobiilipainotteisempaa ja nuorille suunnattua. Alan kasvua vauhdittavat globaalisti erityisesti virtuaalitodellisuus (VR), pelaaminen ja digitaalinen mainonta, Törmänen tiivistää.

Virtuaalitodellisuus säilytti asemansa globaalin markkinan nopeimmin kasvavana viihde- ja media-alan segmenttinä. Vuonna 2021 VR-palveluiden kulutus kasvoi maailmanlaajuisesti jopa 36 prosentilla.

Viihde- ja media-alan rajut pudotukset Suomessa nähtiin musiikin ja elokuvien segmenteissä vuonna 2020. Musiikkiin käytetty rahamäärä sukelsi tuolloin 40 prosenttia ja elokuviin käytetty rahamäärä puolestaan 61 prosenttia. Elokuvien kulutus on noista ajoista kasvanut maailmanlaajuisesti, ja pandemia-ajan pudotus on vaihtunut kasvuun. Vuosien 2022–2024 aikana musiikin ja elokuvien kulutuksen odotetaan palautuvan pandemiaa edeltäneelle tasolle. Suomessa elokuviin ennustetaan käytettävän lähes 100 miljoonaa euroa ja musiikkiin lähes 400 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Globaaleina tulevaisuuden trendeinä esiin nousevat metaversumi ja television suosion laskeminen. Monien mahdollisuuksien metaversumin povataan muuttavan yritysten ja kuluttajien tapoja olla vuorovaikutuksessa tuotteiden, palvelujen ja toistensa kanssa.

– Tulevaisuudessa suuri osa videopeleihin, musiikkiesityksiin, mainontaan ja jopa sähköiseen kaupankäyntiin liittyvistä tuloista voi tulla metaversumin kautta. Sen potentiaalinen taloudellinen arvo on merkittävä. Virtuaalitodellisuuden kulutus kasvoi viime vuoden aikana globaalisti jopa 36 prosenttia, mikä viittaa hyvään pitkän aikavälin kasvupotentiaaliin.

Televisio puolestaan menettää markkinaa suoratoistopalveluille. Perinteinen televisio tuottaa edelleen huomattavaa liikevaihtoa ja on suurin yksittäinen segmentti Suomessa ja monessa muussakin maassa, mutta maailmanlaajuisen markkinan ennustetaan laskevan vuosittain keskimäärin 0,8 prosentilla. Vuonna 2021 globaali liikevaihto oli 231 miljardia dollaria. Suomessa sen sijaan markkinan odotetaan kasvavan 1,2 prosentin vuosivauhtia vuosina 2021-2026 ja nousevan 1,305 miljardista eurosta 1,383 miljardiin.