– Olen aina innostunut sellaisesta, mikä pelottaa ja jännittää, Katariina Harteela tunnustaa.
Hän on mainetta, kunniaa ja palkintoja saavuttanut kolmikymppinen luova johtaja, joka on tehnyt töitä Tukholmassa ja San Franciscossa – ja kertoo olevansa introvertti ja kärsivänsä huijarisyndroomasta.
Yhdistelmä ei kuulosta loogiselta. Miksi hiljaisesta ja pätevyydestään epävarmasta Harteelasta on tullut yksi luovan alan suurimmista lupauksista?
Myötäsyntyisen lahjakas, viehättävällä tavalla päämäärätietoinen, analyyttinen, lämmin ja sydämellinen. Näillä sanoilla Harteelaa kuvaavat hänen kanssaan työskennelleet ihmiset, joita on haastateltu tätä juttua varten.
Ja hiljainen, introvertti ja joskus jopa hieman vetäytyvä, heistä suurin osa lisää.
Harteelaa naurattaa, kun hän kuulee kuvaukset. Mutta hän tunnistaa niistä kyllä itsensä, herkän tarkkailijan.
– Minulle luovuus on herkkyyttä aistia tunneilmapiirejä, kuunnella toisia ja havainnoida ympäristöä. Sanoitan, kuvitan ja visualisoin niitä havaintoja, Harteela sanoo.
Hän kertoo olleensa aina tarkkailija ja kulkevansa sekä työssä että vapaa-ajalla korvat höröllä.
– Luovuus on asia, mitä en voi vain laittaa pois päältä.
– Luovuus on asia, mitä en voi vain laittaa pois päältä.
Paitsi ehkä uimahallissa, hän lisää. Harteela kertoo harrastavansa mielellään lajeja, joissa voi suorittaa itsekseen ja funtsia omia juttuja.
– Uima-altaassa kaakeleita tuijotellessa olen yksin omien ajatusteni kanssa, eikä ympärillä ole kauheasti virikkeitä.
Huijarisyndrooma vaivaa Katariina Harteelaa siitä huolimatta, että hänelle on myönnetty useita kunniamainintoja ja palkintoja, kuten Cannes Lionsin pronssinen leijona vuonna 2018. Heti seuraavana vuonna hän pokasi Cannesin Young Lions -sarjan hopealeijonan – eli tuli siis palkituksi ensin aikuisten, sitten vasta nuorten sarjassa.
Harteela myöntää, että palkinnot ovat hivelleet itsetuntoa.
– Valehtelisin, jos väittäisin muuta. Palkinnot ovat vahvistaneet uskoani omaan tekemiseeni.
Harteela sanoo, että huijarisyndrooma on markkinointialalla yleinen vaiva. Se johtuu hänen mukaansa kahdesta asiasta.
Ensinnäkin alalla ei koskaan ole yhtä oikeaa vastausta tai tapaa tehdä, ja siksi on tärkeää saada vahvistusta omille ajatuksille. Sitä voivat antaa palkinnot tai sitten ympärillä olevat ihmiset, jotka ajattelevat asioista samalla tavalla ja innostuvat samoista asioista.
– Kun sain aikuisten leijonan, ympärilläni oli ihmisiä, jotka näkivät potentiaalin. Sain hirveästi kannustusta ja lisäarvoa kaikilta kumppaneilta, jotka olivat mukana projektissa.
Tähän liittyy Harteelan mukaan se toinen syy, miksi huijarisyndroomaa voi sanoa markkinoijien ammattitaudiksi. Kun tiimi on laaja ja mukana monta käsiparia, voi se saada epäilemään omaa roolia ja panostusta projektiin.
– Mieleen nousee ajatuksia siitä, olinko mukana sittenkin vain statistina.
Nuorten leijonan Harteela vastaanotti yhdessä Toni Salmisen kanssa.
– Siinä olimme vain me kaksi. Meillä oli rajattu aika, eikä kukaan tiennyt, mitä työstimme. Kun vastaanotto oli sitten se, että hei, teidän kahden aivot toimi nyt niin, että me haluamme palkita teidät, tuntui se henkilökohtaiselta.
Eräs Harteelan kanssa aikanaan töitä tehnyt henkilö muistelee, miten hänellä oli kerran erimielisyyttä valitusta luovasta linjasta Harteelan kanssa. Haastateltu puolusteli näkemystään ponnekkaasti, jolloin Harteela hiljeni.
– Aistin, ettei hän kuitenkaan jakanut näkemystäni, haastateltu kertoo.
Hieman myöhemmin kuitenkin selvisi, että Harteela oli halunnut käsitellä ajatusta rauhassa ja hiljentynyt sen vuoksi. Hetken tuumittuaan Harteela totesi, että oli ollut väärässä.
– Katariinan ei kuitenkaan tarvitsisi hiljentyä. Hän saisi aina puolustaa omaa näkemystään, koska hirvittävän usein hän on oikeassa.
Huijarisyndrooma ei ole kuitenkaan estänyt Harteelaa tekemästä rohkeita päätöksiä, päinvastoin. Se on toisinaan ajanut hänet jännittäviin ja jopa pelottaviin tilanteisiin, kuten lähtemään työharjoitteluun Ingo-mainostoimistoon Tukholmaan ja työvaihtoon silloisen työnantajansa Hasan & Partnersin omistamaan TBD-mainostoimisto San Franciscoon.
– Kun jännitän tosi paljon ja olen ihan paskana siitä, riitänkö ja miten minuun suhtaudutaan, tarkoittaa se, että minulla on opittavaa ja voitettavaa. Tavallaan se auttaa pääsemään pelosta pikkuhiljaa eroon, Harteela kertoo.
Huijarisyndrooma ei ole estänyt Harteelaa tekemästä rohkeita päätöksiä.
Hän muistuttaa, että mainostoimistoissa hoetaan usein mantramaisesti sitä, kuinka asiakkaiden tulisi olla rohkeampia. Harteelasta se ei riitä. Myös mainonnan tekijöiden tulee olla rohkeita, eivätkä he voi piileskellä tuttujen ja turvallisten asioiden takana.
Harteela on käynyt useampaan otteeseen puhumassa Turun ammattikorkeakoulun mainonnansuunnittelulinjan opiskelijoille. Hän valmistui samaiselta linjalta vuonna 2016.
Opiskelijoille puhuessaan Harteela on painottanut kahta asiaa. Ensinnäkin sitä, että alalla kaikki kärsivät huijarisyndroomasta, eikä epävarmuuden kannata antaa estää omaa tekemistä. Ja toiseksi sitä, että introverttikin voi menestyä. Harteela on hyvä esimerkki molemmista.
– On ihan sama, huudatko ajatuksesi laajalle tiimille pöydällä seisten vai lähetätkö ne meilillä illan pimeinä tunteina, koska et aikaisemmin uskalla.
Kun Harteelalta kysyy, mistä hän löytää inspiraatiota työhönsä, hän palaa herkkyyteen ja kuuntelemiseen.
– On tosi tärkeää löytää joku inhimillinen asia, joka saa ihmisen tuntemaan, että joku on nähnyt maailmassa saman kuin hän. Sehän on ihan sama juttu kuin taiteessa ja viihteessä.
Harteela sanookin olevansa oikeastaan ihmisyyden asiantuntija. Se on hänen mukaansa jokaisen luovan suunnittelijan ensisijainen rooli.
– Luova suunnittelija on tunteiden tulkki ja tarinoiden kertoja, joka pystyy luomaan tietyistä kosketuspisteistä entistä merkityksellisempiä. Olisi mahtavaa, jos Pirjo Heikkilä opettaisi minulle, miten ihmisiä nauratetaan, ja Mariska, miten itketetään. Haluaisin oppia heidän kaltaisiltaan todellisilta mestareilta.
Harteela korostaa, ettei ideointi lähde koskaan tyhjästä tai itseilmaisun tarpeesta vaan jostakin itsensä ulkopuolisesta, siitä mikä ihmisiä liikuttaa ja puhuttaa tai mitä he kaipaavat ja tarvitsevat.
Sen takia Harteelasta on hienoa, että hänellä on moninainen ystäväpiiri. Se tarjoaa erilaisia virikkeitä. Erityisesti hän sanoo inspiroituvansa niiden ihmisten ajatuksista, jotka tekevät työkseen jotakin aivan muuta kuin markkinointia.
– Parhaassa tapauksessa saan perspektiiviä ja oivalluksia niiltä, jotka eivät ymmärrä tätä alaa tai ehkä jopa vähän ylenkatsovat sitä, mitä teen.
Heidänkin Harteela toivoisi kuitenkin ymmärtävän brändien valtavan voiman ja siitä syntyvät mahdollisuudet.
– Vaikkei kokisi markkinointia tärkeänä, olisi hyvä oivaltaa, että markkinoijien tehtävä on synnyttää muutosta. Brändeillä on mahdollisuus muuttaa maailmaa. On tärkeää, että brändien valta valjastetaan muutosvoimaksi hyvien asioiden puolesta.
Markkinoijien tehtävä on synnyttää muutosta.
Viime aikoina Harteela on innostunut laulujen sanoittamisesta. Hän toivoo, että jos hänet viidenkymmenen vuoden kuluttua muistetaan jostakin, liittyy se uuteen innostukseen.
– Haluaisin kirjoittaa biisin, joka jää ihmisten mieliin ja sydämiin. Se voi olla mainosbiisikin, ei sen niin väliä.
Harteela sanoo, ettei ole lainkaan musikaalinen ihminen eikä vielä tiedä, mitä sanoituksilla tekee. Joka tapauksessa Harteela on vakuuttanut sanoitustaidoillaan muutkin. Eräs Harteelan entinen kollega kertoo tämän olevan lyömätön improkaraokessa, jossa on ideana vaihtaa biisien lyriikoita ja keksiä sanoja lennosta. Harteelaa tämäkin tieto naurattaa.
– Koen improkaraoken tilaisuutena nolata itseni julkisesti. Se on terveellistä ihmiselle ja hyvä lääke huijarisyndroomaan. Itsevarmuutta voi hankkia paitsi menemällä rohkeasti erilaisiin tilanteisiin myös nolaamalla itsensä niin monta kertaa, ettei se enää tunnu missään.
Tärkein oivallukseni markkinoinnista on kuuntelemisen tärkeys sekä herkkyys ja empatia työtä ohjaavana voimana. Siten pystyn puhuttelemaan asiakkaan asiakasta ja ehkä myös asiakasta. Oman tiiminkin kanssa työ sujuvat mukavammin, kun on korvat höröllään.
Haluaisin kehittyä ihan kaikissa markkinoinnin osa-alueissa. Juuri nyt haluaisin erityisesti täyttää työkalupakkiani erilaisilla digitaalisilla ja teknisillä ratkaisuilla. Mitä enemmän tunnen erilaisia ratkaisuja, sitä helpompi minun on kehittää ideoita niiden ympärille.
Suosikkibrändiäni on vaikea valita, mutta tällä hetkellä tekee mieli kehua Hesaria, joka testaa markkinoinnin rajoja ja vaikuttaa maailmaan jatkuvasti rohkeilla ja erilaisilla jutuilla.
