Keskustelua Euroopan digitaalisesta itsenäisyydestä Kiinan ja Yhdysvaltain puristuksessa on käyty jo vuosia, mutta viime aikoina sen sävy on muuttunut paljon aiempaa ratkaisukeskeisemmäksi.

Osasyy muutokseen on varsinkin tekoälyn hurja kehitys aivan viime kuukausina ja sen herättämät huolenaiheet vaikkapa tietoturvasta. Toinen vaikuttava tekijä voi olla Euroopan unionin digisääntelyn pääsy ainakin merkittävälle väliasemalle. Monet direktiiveistä on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön, joten strategiaympäristö muuttuu vakaammaksi – samalla kun komissio on luvannut selkeyttää sääntelyä jatkossa.

Tätä samaa keskustelua käydään myös erilaisissa ammattiryhmissä. Esimerkiksi MarkkinointiUutisia julkaisevan MarkkinointiKollektiivin Facebook-ryhmässä kyseltiin, löytyykö eurooppalaista crm-ratkaisua amerikkalaisen sijaan. Samoin vaihtoehdoista oltiin kiinnostuneita vähän aikaa sitten juontamassani Profession it-sopimuksia käsittelevässä tapahtumassa, kun keskustelimme digisuvereniteetistä.

Muutos ajattelussa näkyy selvästi Google Trends -palvelusta. Hakutermi european alternatives alkoi trendata erittäin selkeästi Trumpin valtaannousun jälkeen viime vuoden lopulla. Usko sikäläiseen bisneskumppanuuteen on vähentynyt.

Eurooppalaisia vaihtoehtoja toki löytyy. Itävaltalainen verkkokehittäjänä työskentelevä Constantin Graf on perustanut jo vuonna 2021 European Alternatives -alustan, johon hän on kerännyt nimenomaan eurooppalaisten yhtiöiden kehittämiä digitaalisia työkaluja.

Erilaisia kategorioita on 56 ja niissä on yhteensä pitkälti yli 200 erilaista eurooppalaista ohjelmistoa, alustaa tai palvelua. Osa vaihtoehdoista on tietysti myös kansainvälisiä jättejä, kuten nyt vaikka yritysjärjestelmä SAP tai musiikin suoratoistopalvelut Spotify, Deezer ja SoundCloud. Suomalaisiakin vaihtoehtoja listoilla on. Esimerkiksi vpn-palveluntarjoajista mukana ovat F-Secure ja Xeovo ja pilvilaskijoista Upcloud.

Euroopassa lienee tarkoitus elää ihan hyvää digi-itsenäistä elämää vielä vuonna 2100.

Amerikkalaisen vaihtaminen eurooppalaiseen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Vauhdilla pilveistyvässä maailmassa pilvi-infra on lähes aina joko amerikkalainen Azure, AWS tai Google Cloud. Amerikkalaisessa pilvessä sitten pyörii kulloinkin sopiva, usein amerikkalainen ohjelmisto, esimerkiksi nyt Salesforce tai Workday ja niin edelleen. Tekoäly on tyypillisesti joku OpenAI:n ChatGPT-versio, Microsoftin Copilot tai Googlen Gemini.

Mutta jos todellakin ajatellaan, että digitaalinen itsenäisyys on tärkeää Euroopan tulevaisuuden kannalta, eurooppalaisia vaihtoehtoja on vain alettava käyttää. Koko vertikaalia ei tietenkään tarvitse vaihtaa kerralla eikä vasta hankittua palvelua kannata lopettaa ennen kuin sen mahdollistamat hyödyt on saavutettu.

Varsinkin uusien yritysten kannattaisi joka tapauksessa tarkastella vaihtoehtoja: Voisiko yrityksen it olla kokonaan eurooppalainen alusta lähtien? Skaalautuisiko se yrityksen mukana? Mitä riskejä siinä olisi? Entäs etuja? Millaisia ongelmia pelkästään eurooppalainen yritys-it toisi esimerkiksi kansainvälistymisen myötä? Lisääkö vai vähentääkö eurooppalainen järjestelmä yrityksen kilpailukykyä? Euroopassa perustetaan yli kolme miljoonaa yritystä joka vuosi, joten ajan myötä vaikutus olisi tuntuva.

Kysymyksiä on paljon ja muutos on joka tapauksessa hyvin hidas. Tämän hetken maailmassa pitkän aikavälin luottamuksella ei kuitenkaan ole enää samanlaista arvoa kuin vaikkapa vain vielä viime vuosikymmenellä. Siksi digitaalinen itsenäisyys on merkittävä yhteiskunnallinen tavoite, ja työtä sen saavuttamiseksi pitäisi tehdä sisukkaasti. Ei kannata kauhistella sitä, että muutos voi kestää joka tapauksessa jopa kymmeniä vuosia, sillä Euroopassa lienee tarkoitus elää ihan hyvää eurooppalaista ja myös digi-itsenäistä elämää esimerkiksi vielä vuonna 2100. Tai vuonna 2250.

‍