Heti aluksi tunnustus: nostan käden pystyyn siitä, että olen itse osallistunut markkinoinnin arvostuksen vähentämiseen. Olen tehnyt sitä esimerkiksi kirjoittamalla usein siitä, miten kaiken markkinoinnin tekemisen pitää vaikuttaa liiketoiminnan tulokseen ja vähätellyt erilaisia markkinoinnin osa-alueita tätä kautta.

Toivon edelleen, että kaikki markkinoinnin aktiviteetit vaikuttavat liiketoiminnan tulokseen jollakin aikavälillä. Ymmärrän kuitenkin, että tämänkaltainen viesti vie arvoa markkinoinnilta, jossa tulokset eivät näy saman tien. Se ei silti tarkoita, etteikö senkin kaltaisella markkinoinnilla olisi paikkansa.

Tällaisena aikana, jolloin tehokkuuslukuja on saatavilla erityisesti tietyistä markkinoinnin osa-alueista, tuppaavat juuri nuo osa-alueet nousemaan monien mielestä kaikkein merkityksellisimmiksi. Se ei silti tarkoita sitä, että ainoastaan ne osa-alueet olisivat tärkeitä tai että pitkän aikavälin tekeminen pitäisi jäädä vähemmälle. Tästä asiasta on riittänyt keskustelua, esimerkkinä vaikkapa taktisen ja brändimainonnan välinen budjetointi.

Pyydän anteeksi. On tärkeää, että voimme yhdistyä markkinoinnin saralla repimällä omat siilomme auki, jotta emme puukota itseämme alana hengiltä. Moni meistä markkinoijista tulee alalle omalla kulmallaan ja erityisosaamisellaan, ja harva meistä on sataprosenttisen aito generalisti ilman kallellaan oloa johonkin markkinoinnin osa-alueeseen. Toiset rakastavat erityisesti tarinankerrontaa, toiset konversioita. Toisten sydämet sykkivät ainoastaan numeroille ja toiset ovat kiinnostuneita erityisesti visuaalisesta puolesta.

Moni meistä markkinoijista tulee alalle omalla kulmallaan ja erityisosaamisellaan, ja harva meistä on sataprosenttisen aito generalisti ilman kallellaan oloa johonkin markkinoinnin osa-alueeseen.

Miksi markkinointikentän yhdistyminen on tärkeää? Taloustieteilijä Sixten Korkman nosti viime viikolla Helsingin Sanomissa esille Suomen talouskasvun heikon kehityksen. Korkman viittasi taloustieteilijä Johnny Åkerholmin esiin kaivamiin tilastoihin. Vuosina 2008–2019 ainoastaan seitsemän maata maailman 141 valtiosta kasvoi hitaammin kuin Suomi. Åkerholm on vertaillut Suomen ja Ruotsin välistä eroa erityisesti aineettomissa investoinneissa. ‍

“Ruotsissa aineettomat investoinnit ovat 28 prosenttia kaikista investoinneista, ja ne ovat kasvussa. Suomessa ne ovat ainoastaan 18 prosenttia ja matkalla alaspäin”, Åkerholm kommentoi Uudelle Suomelle. 

Aineettomia investointeja ovat muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminta sekä digitalisaatioon ja markkinointiin panostaminen.  

Toivon, että suomalaisissa yrityksissä ymmärretään jatkossa paremmin markkinoinnin tuoma arvo yritystoiminnalle ja investointipäätöksiä tehdään jatkossa eri tavalla. Mikäli alalla työskentelevät pystyvät tänä someraivon aikana ymmärtämään paremmin toisiaan, viemään eteenpäin markkinoinnin arvostusta saralla kuin saralla ja yhdistämään alaa sisältä käsin, markkinointi tulee varmasti olemaan alana vahvempi tulevaisuudessa. Sekään ei ole itseisarvo, mutta uskon vahvasti, että suomalaiset yritykset vahvistuvat sitä kautta.

Toivon, että suomalaisissa yrityksissä ymmärretään jatkossa paremmin markkinoinnin tuoma arvo yritystoiminnalle ja investointipäätöksiä tehdään jatkossa eri tavalla

Markkinoinnin sisällä on helppoa ymmärtää erot eri osa-alueiden välillä, mutta ulkopuolelta katsottuna tilanne voi olla toinen. Miettimällä vielä tarkemmin sitä, miten jokin tietty markkinoinnin muoto voi olla hyödyllinen ja katsomalla asiaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin perspektiivin kautta, me kaikki löydämme uusia näkökulmia.

Meillä ei ole alana varaa lytätä toisiamme maahan. Meidän täytyy nostaa markkinointia alana yhdessä ylemmäs. Aloitetaan tänään.
‍

Ossi Ahto tekee kolumneissaan havaintoja markkinoinnin roolista liiketoiminnan kasvattamisessa, markkinoinnin merkityksestä yritystoiminnassa sekä brändin rakentamisen ja tulospohjaisen markkinoinnin solmukohdista.