Suomi on ollut yksi maailman johtavia second hand -ostamisen maita, mutta viime vuonna käytettyjen tuotteiden ostaminen väheni muun vähittäiskaupan tapaan, todetaan Kaupan liiton selvityksessä.
Vuonna 2022 suomalaisten second hand -ostaminen oli kansainvälisessä vertailussa kolmanneksi yleisintä, viime vuonna se oli enää kuudenneksi yleisintä. Euroopan maista sekä Iso-Britannia että Ruotsi ohittivat Suomen second hand -ostamisen yleisyydessä.
– Yhden vuoden muutoksiin second hand -tuotteiden ostamisessa ei sinänsä pidä kiinnittää liikaa huomiota. Mielenkiintoista kuitenkin on, että uusien tuotteiden ostamisen lisäksi myös second hand -ostaminen laski. Tämä kertoo siitä, että uusien tuotteiden hankintaa ei aina korvata second hand -ostamisella. Se on monelle vain yksi tapa kuluttaa muiden joukossa, ja siihen vaikuttavat ostovoiman muutokset kuten muuhunkin kuluttamiseen, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja pohtii tiedotteessa.
Huomiota käytettyjen tuotteiden ostamisen vähentymisestä tukee myös vierailumäärien vähentyminen kotimaisissa ja ulkomaisissa second hand -verkkokaupoissa ja recommerce-markkinapaikoilla. Vuonna 2023 verkkosivuilla kävijöitä oli kolme prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kävijämäärät eivät kuvaa pelkästään kaupankäyntiä sivustoilla, vaan myös niillä tehtävää tiedonhakua ja siten kiinnostusta tuotteita ja kaupankäyntiä kohtaan.
Vaateostoksilla halpa hinta on suomalaisille verrokkimaita tärkeämpi ostokriteeri.
Second hand -ostamisen suosituin tuoteluokka sekä Suomessa että kansainvälisesti ovat käytetyt vaatteet.
Vaateostoksilla halpa hinta on suomalaisille verrokkimaita tärkeämpi ostokriteeri, olipa kyse sitten käytetyistä tai uusista vaatteista. Vaikka osalle vaatteiden ostajista halpa hinta on tärkeä peruste, osalle suomalaisista second hand -tuotteita ostavista vaatteen tyyli ja materiaali ovat ostokriteereinä tärkeämpiä kuin verrokkimaiden kuluttajille.
Käytettyjä vaatteita ostavat palauttavat yleensä digiostoksiaan kaikissa verrokkimaissa useammin kuin tuotteita pelkästään uusina ostavat.
– Tässäkin korostuu se, etteivät second hand -ostajat suinkaan aina toimi vastuullisuuden ohjaamina. Vaikka Suomessakin käytettyjä vaatteita ostavat ovat yleisesti muita ahkerampia digiostosten palauttajia, jäämme onneksi kauas ruotsalaisista, Kurjenoja tähdentää.
Vaikka Suomi on viime vuoden pudotuksen jälkeenkin edelleen kärkipäässä käytettyjen tuotteiden ostamisessa, ei tuotteiden vuokraaminen autoja tai työkonevuokraamoja lukuun ottamatta ole meillä yleistä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa erilaiset tuotteiden vuokraamiseen keskittyvät alustat, kuten muodin, sisustuksen tai elektroniikan vuokrausalustat, kasvattavat suosiotaan.
Kuluttajien kansainvälisen vertailun lähteenä on käytetty Statistan Global Consumer Survey -tietokantaa, jossa Suomen kuluttajakyselyn otos vuodelta 2023 on yli 12 000 18–64-vuotiasta suomalaista.