Torin ja sen sisaryhtiöiden teettämä laaja Vertaiskauppavaikutus 2023 -tutkimus kertoo, että suomalaiset välttivät kerryttämästä hiilidioksidipäästöjä lähes 84 000 tonnin edestä ostamalla tavaroita käytettynä. Tutkimuksessa analysoitiin lähes 16 miljoonaa käytetyn tavaran ostosta.

Vertailukohtana on vaihtoehto, jossa suomalaiset olisivat hankkineet vastaavat tavarat uusina.

– Suomalaisten käytetyn tavaran kaupalla välttämä hiilijalanjälki vastaa sitä, jos jokainen helsinkiläinen ja puolet Vantaasta lentomatkustaisi reitin Helsinki–Tukholma–Helsinki, Torin johtaja Jenni Tuomisto sanoo tiedotteessa.

Ilmastonäkökulmasta parhaita käytetyn tavaran kategorioita ovat polkupyörät, kodinkoneet ja tietotekniikka. Niissä keskimääräiset vältetyt nettopäästöt tuotetta kohden ovat kaikkein suurimmat.

"Vaatteiden kauppa aiheuttaa päästöjä eikä vältä niitä."

Käytetyn tavaran kauppa on megatrendi ja yleistynyt Suomessakin viime vuosien ajan. Yhteensä Pohjoismaissa vältettiin käytetyn tavaran kaupalla noin 350 000 tonnin hiilidioksidipäästöt.

Vastuullisuusnäkökulmasta viime aikoina usein pinnalla ollut muotikauppa on kuitenkin tietyllä tavalla poikkeus. Vaatteet ovat Suomessa käytetyn tavaran kaupassa ainoita kulutustavaroita, joiden ilmastovaikutukset eivät ole positiivisia. Sen sijaan, että käytettyjen vaatteiden ostaminen vähentäisi päästöjä, se itse asiassa kasvattaa niitä. Erityisesti syynä on logistiikka.

– Suomen sisälläkin tapahtuva käytettyjen vaatteiden kauppa aiheuttaa päästöjä eikä vältä niitä. Lisäksi käytettyjäkin vaatteita tilataan paljon ulkomailta, jolloin kuljetus on yhä kuormittavampaa. Harvaa muuta käyttötavaraa on samalla tavoin kätevää tilata postitse, Tuomisto kommentoi.

Hän valaisee, että vaatteet poikkeavat muusta kulutustavarasta siten, että niiden hankkiminen on verrattain eniten jotain ihan muuta kuin tarvepohjaista.

– Vaatteissa trendit vaihtuvat ja vaikuttavat enemmän kuin muussa kulutustavarassa. Harva ostaa jatkuvasti uusia lautasia tai tennismailoja. Jatkuvasti uusia vaatteita ostaa varsin moni, Tuomisto sanoo.

Vaatteiden korvausaste onkin matala, ja Suomessa vielä Pohjoismaiden matalin. Korvausasteella tarkoitetaan käytetyn tavaran kulutusmallia eli sitä, hankittaisiinko tavara uutena, jollei sitä olisi löydetty käytettynä. Suomessa vaatteiden korvausaste on 48 prosenttia.

"Suomessa on laajalti tapana ostaa käytettyjä vaatteita uusien vaatteiden lisäksi."

– Se tarkoittaa, että keskiverrosti suomalaisilla käytettyjen vaatteiden shoppailijoilla on vaatekaapissaan puolet muita enemmän vaatteita, koska he ostavat keskimäärin yhden vaatteen sijasta kaksi. Se liittynee paljon siihen, että hinnat ovat verrattain halpoja ja valikoima laaja, Tuomisto kertoo.

– Ennen kaikkea pieni korvausaste kertoo siitä, että Suomessa on laajalti tapana ostaa käytettyjä vaatteita uusien vaatteiden lisäksi, ei korvata uusien ostamista käytetyllä, Tuomisto lisää.

Suomessa käytetty tavara korvaa uuden keskimäärin 47 prosentissa tapauksista. Käänteisesti tämä tarkoittaa sitä, että 53 prosenttia Suomessa tehdyistä käytettyjen tavaroiden ostoista ei korvannut uuden tavaran ostoa, vaan ne olivat lisäostoja uusien ostojen lisäksi.

Pohjoismaista kärkisijalla ovat tanskalaiset, joiden korvausaste on 55 prosenttia. Norjalaiset korvaavat käytetyllä tavaralla uutta 54 prosentissa ja ruotsalaiset 50 prosentissa tapauksista.

Ikäluokittainkin suomalaiset pärjäävät heikosti. Ainoastaan 35–44-vuotiaissa suomalaiset sijoittuvat toiseksi ruotsalaisten taakse. Suomalaiset voittavat ruotsalaiset 25–34-vuotiaissa kolmen prosentin erolla. Muuten suomalaiset ovat hännänhuippuja kaikissa ikäluokissa. Suomalaisten 45–54-vuotiaiden ryhmässä korvausaste on ainoastaan 37 prosenttia.

– Jotta korvausaste saadaan nousemaan ja kiertotalouden edut realisoitumaan, kulutusmallin on muututtava. Tämä tarkoittaa siirtymistä kohti malleja, joissa painotetaan kulutuksen vähentämistä, laadukkaiden tuotteiden pitkäaikaista käyttöä ja paikallisia ostoksia, Tuomisto toteaa.