Kivijalkaliikkeet ovat kärsineet rajusti koronapandemiasta, ja etenkin kaupunkien keskustoissa sijaitsevat liikkeet ovat ajautuneet ongelmiin. Muun muassa Helsingin keskustasta on lähtenyt korona-aikana useita liikkeitä.

Muotibrändi H&M on viimeisin iso toimija, joka on kertonut lopettavansa Helsingin keskustan liikkeensä. Tänä vuonna ennen H&M:ää saman päätöksen teki muun muassa Halonen, joka oli sijainnut samalla paikalla Pohjoisesplanadilla yli 50 vuotta. Perinteikäs Aleksi 13 -tavaratalo puolestaan ilmoitti jo viime vuonna jättävänsä Aleksanterinkadun.

Koronakriisistä voi olla kuitenkin pitkässä juoksussa hyötyä Helsingin keskustalle, sanoo kiinteistöasiantuntijayritys JLL:n strategisen konsultoinnin johtaja Aarne Mustakallio. JLL:n arvion mukaan yhä useampi saattaa työskennellä tulevaisuudessa keskustassa, vaikka etätyöskentelyn suosio on kasvanut ja toimistojen koon uskotaan pienentyvän.

– Muuttuva työnteko tekee keskustasta entistä houkuttelevamman toimistosijainnin. Vähittäiskauppa ja ravintolasektori ovat dynaamisia toimialoja, jotka pystyvät palautumaan nopeasti, jos niille luodaan toimintaedellytykset, Mustakallio sanoo JLL:n tiedotteessa.

Mustakallio muistuttaa, että keskustan vilkastumiseen voidaan vaikuttaa elinvoimatekijöillä, kuten saavutettavuudella, vetovoimatekijöillä, kuten taide-, toimitila- ja ravintolatarjonnalla ja viihtyisyydellä. Hän nostaa hyväksi esimerkiksi Elielinaukion uudistuksen, jolla voi olla merkittävä vaikutus keskustan kehitykseen.

– Elielinaukion kehityksessä elinvoimanäkökulma on nostettava keskiöön ja kriteeriksi päätöksenteossa. Muuten on riskinä, että valtavasta kehityshankkeesta huolimatta Helsingin keskusta ei kehity piiruakaan kiinnostavammaksi ja vetovoimaisemmaksi. Riskinä on valtava hukattu mahdollisuus.

Mustakallion mukaan avainasiana on eri tahojen sujuva yhteistyö. Tällä hetkellä osa painottaa arkkitehtuurin säilyttämistä, osa kiinteistösijoittamisen tukemista. Myös autoilu ja pyöräily nähdään vahvasti toisensa poissulkevina asioina.

– Meidän on pystyttävä siirtämään keskustelun painopiste historiallisten seinien säilyttämisen ja voiton maksimoinnin vastakkainasettelusta kaupunkilaisiin ja siihen, miten keskusta palvelee ja vetää parhaiten kaikkia käyttäjäryhmiä. Sen ei tarvitse tarkoittaa kulttuuriperinnön tuhoamista tai huonoa sijoitusta kenellekään. Mutta osapuolten on nyt pystyttävä nousemaan poteroistaan ja tekemään kompromisseja, muuten käymme tätä samaa keskustelua vielä 10 vuoden päästä ja seuraamme sivusta, kun keskusta kuihtuu, Mustakallio päättää.