Se, mitä pandemia-aika teki brändeille, oli alkulämmittelyä. Todella haastavat ajat ovat vasta edessä. Mitä alempana kuluttajaluottamus on, sitä arvaamattomampaa on kuluttajien käyttäytyminen. Ja nyt kuluttajaluottamus on todistetusti pohjamudissa.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on kerännyt vuodesta 1960 kuluttajaluottamuksen indeksiä. Ennen koronapandemiaa indeksin alin piste oli mittaushistorian alhaisin vuonna 2008. Nyt, vuonna 2022, tuo indeksi on koko mittaushistorian alhaisimmalla tasolla. 

Mitkä ovat niitä toimenpiteitä, jotka lisäävät tai jopa vahvistavat asiakkaanne luottamusta yritykseenne ja brändiinne tässä ajassa?

Yritysjohto ei voi jättää tätä huomiotta. Nyt olisi syytä kutsua koolle brändi- ja markkinointi-ihmiset yhdessä muun johdon kanssa. Brändi- ja markkinointitoimenpiteet ovat tässä tilanteessa niitä toimintoja, jotka voivat pelastaa liiketoiminnan.

Kuluttajaluottamuksen indeksin edellisestä pohjalukemasta on 14 vuotta. Yrityksissä pitäisi nyt pohtia, mitä niissä tuolloin tapahtui. Miten meni myynnillisesti? Mitä toimenpiteitä markkinoinnissa tehtiin ja millä tuloksin? Onko tuolta ajalta bränditutkimuksia tallessa?

Yritys, jossa on ollut viisas johto, pystyy keräämään tiedon menneisyydestä suhteellisen ketterästi. Ennen uusien skenaarioiden tekemistä tärkeintä on saada tilannekuva menneisyydestä. Kun siirrytään pohtimaan tulevaa, tulee pitää mielessä, että nyt ei voi tuudittautua samoihin menetelmiin kuin aikaisemmin, sillä maailma ympärillämme on täysin erilainen kuin 14 vuotta sitten.

Esimerkiksi Instagram lanseerattiin vuoden 2010 lopussa ja Facebook vuonna 2004. Vuonna 2008 Facebookilla oli vasta noin 250 miljoonaa käyttäjää, kun taas vuonna 2022 sosiaalisen median alustoilla on yhteensä yli 4,6 miljardia käyttäjää. Monella yrityksellä ei ollut 2000-luvun alussa verkkosivuja tai verkkokauppaa, tai niiden rooli markkinoinnissa oli hyvin vähäinen. Ja jokin osa kohderyhmästä ei välttämättä ollut vielä syntynytkään!

Jokainen yritys ja brändi tehköön päätökset omista toimenpiteistään, mutta kuluttajan luottamusta ei ainakaan paranna se, että sosiaalisen median presenssiä tai henkilökuntaa esimerkiksi asiakaspalvelusta vähennetään juuri, kun asiakkaat ovat tottuneet käyttämään digitaalisia palveluita omatoimisesti ja luottamaan niihin.

Valittuja toimenpiteitä tulisi nyt ajatella erityisesti asiakkaan näkökulmasta. Mitkä ovat niitä toimenpiteitä, jotka lisäävät tai jopa vahvistavat asiakkaanne luottamusta yritykseenne ja brändiinne tässä ajassa? Tähän kysymykseen vastaamalla löydätte vastauksia niistä toimenpiteistä, joihin teidän tulisi panostaa juuri nyt.

Nea Barman on tulevaisuustarkkailija, joka jakaa ajatuksiaan kuluttamisen kulttuurista. Hänen näppäimistöstään syntyy pohdintaa omasta kuluttamisesta ja kuluttamisesta kulttuurisena ilmiönä antiikin ajoista aina tähän päivään asti. Barman kirjoittaa paremman dialogin toivossa.