Tutkijat Harvardin, Yalen ja Duken yliopistoista tekivät mielenkiintoisen tutkimuksen vain 10 vuotta sitten. Tutkimuksessa huomattiin, että kuluttajilla on kognitiivinen vinouma.
Havaittu vinouma liittyy siihen, että ihmiset arvostavat brändiä enemmän, kun he käyttävät omia kykyjään brändiä edustavan tuotteen rakentamiseen. Tutkimus paljastaa myös sen, että sellaista tuotetta ja sen edustamaa brändiä pidetään arvokkaampana kuin täysin valmista tuotetta, jonka valmistukseen tai suunnitteluun kuluttajat eivät ole osallistuneet.
Arvostus itse koottua tuotetta ja brändiä kohtaan on korkeampi siinäkin tapauksessa, että tuote on huonosti koottu.
Kysymyksessä on tietenkin tunnetusta IKEA-efektistä. Ei siis ole sattumaa, että uusimmassa Brand Finance tutkimuksessa IKEA on pohjoismaiden arvostetuin brändi.
Uusimmissa tutkimuksissa verkkokaupan konversiota on pystytty kasvattamaan huomioimalla kognitiivinen vinouma verkkokaupan suunnittelussa.
Uusimmissa tutkimuksissa verkkokaupan konversiota on pystytty kasvattamaan huomioimalla kognitiivinen vinouma verkkokaupan suunnittelussa. Ja jos tarkemmin ajattelee, niin myös sosiaalisen median “koukuttavuus” perustuu tälle samalle kaavalle, jossa osallistaminen ja sitouttaminen näyttelevät pääroolia.
On kuitenkin hämmentävää, että vaikka tämä yksinkertainen kognitiivinen vinouma on yleisesti tunnettu, sitä hyödynnetään niin vähän brändi- tai markkinointistrategioissa.
Yksinkertaisimmillaan kognitiivista vinoumaa voi hyödyntää ostopolun harkintavaiheessa niin, että kuluttajalla on mahdollisuus kokeilla tuotetta tai sen osaa. Näin kuluttaja pääsee osalliseksi tuotteen rakentamiseen tai suunnitteluun.
Applikaatiomaailma on näitä esimerkkejä pullollaan. Moni on varmasti ladannut ilmaisen sovelluksen ja käyttänyt sen perusominaisuuksia vain huomatakseen myöhemmin, että paremmat ominaisuudet ovat maksullisia – ja maksanut niistä sitten kuitenkin.
Myös vaatekauppojen pitkät palautusoikeudet perustuvat tähän samaan vinoumaan. Juuri ostettua tuotetta pääsee sovittamaan rauhassa.
Oletko miettinyt, millä tavalla sinun brändisi mahdollistaa kuluttajan osallistumisen? Entä miten mittaat markkinoinnin tai käyttökokemuksen sitouttamista?
Suosittelen myös kirjaamaan tulevaisuuden brändistrategiaan seuraavat virkkeet: “Annamme kuluttajien leikkiä brändimme kanssa luovasti asiakaspolun eri vaiheissa. Näin olemme tulevaisuudessa arvokkaampi brändi”.
Nea Barman on tulevaisuustarkkailija, joka jakaa ajatuksiaan kuluttamisen kulttuurista. Hänen näppäimistöstään syntyy pohdintaa omasta kuluttamisesta ja kuluttamisesta kulttuurisena ilmiönä antiikin ajoista aina tähän päivään asti. Barman kirjoittaa paremman dialogin toivossa.