Verkko-ostamisen suosio on ollut kasvussa jo pitkään, ja kehitys on vain kiihtynyt korona-aikana. Suomalaiset luottavat kuitenkin jouluostoksissa kivijalkamyymälöihin, sanoo MarkkinointiUutisten ja tutkimustoimisto IROResearchin tuore tutkimus.
Tuhannesta suomalaisvastaajasta liki puolet sanoo tekevänsä jouluostokset pääsääntöisesti kivijalkamyymälöissä. Pääsääntöisesti verkosta ostavia kuluttajia on vähän, vain 13 prosenttia kaikista vastaajista, mitä voidaan pitää yllättävänä lukemana.
29 prosenttia vastaajista sanoo käyttävänsä jouluostosten teossa yhtä paljon molempia. Joka kymmenes ei osannut vielä sanoa.
Kivijalkojen suosiminen korostuu etenkin miehissä, joista 52 prosenttia ostaa pääsääntöisesti fyysisestä kaupasta ja vain 10 prosenttia suosii verkko-ostamista. Naisissa kyseiset luvut ovat 44 ja 15.
Ikäluokkia vertaillessa ei saada yllätyksiä: nuoret luottavat vanhoja enemmän verkko-ostamiseen, vanhemmat nuoria enemmän kivijalkaan. Yllättävää on kuitenkin se, että myös nuorisosta monet tekevät ostoksensa pääsääntöisesti fyysisessä kaupassa. 18–24-vuotiasta 34 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 41 prosenttia suosii kivijalkamyymälää.
Ostovoimaisimpaan ryhmään kuuluva 55–64-vuotiaiden ryhmä ja yli 65 vuotta täyttäneiden ryhmä suosivat eniten kivijalkaa. Heistä 60 prosenttia tekee jouluostokset pääsääntöisesti kivijalassa.
Ostovoimaisimpien ryhmien kivijalan suosiminen näkyy myös tuloluokkavertailussa: mitä suuremmat tulot, sitä todennäköisimmin ostokset tehdään pääsääntöisesti kivijalkamyymälöissä. Tuloluokissa erot ostotavoissa ovat kuitenkin pieniä.
Tutkimusten mukaan jouluostosten tekeminen aloitetaan nykyään jo aikaisin, mutta se ei päde valtaosaan suomalaisista. MarkkinointiUutisten ja IROResearchin tutkimuksen mukaan suurin osa aloittaa ostosten tekemisen marraskuussa tai joulukuussa. Näin sanoo kaksi kolmesta vastaajasta.
Marraskuussa ostamisen aloittaa 31 prosenttia suomalaisista, mikä ei ole yllättävää, sillä marraskuussa on monia alennuskausia Black Fridaysta lähtien. Joulukuu on silti suosituin aloituskuukausi, sillä 35 prosenttia vastaajista aloittaa jouluostosten tekemisen vasta silloin.
Vain kahdeksan prosenttia aloittaa ostamisen lokakuussa. 11 prosenttia puolestaa aloittaa syyskuussa tai aiemmin, joten myös aikaisin aloittavia löytyy paljon.
Marraskuu on suositun aloituskuukausi naisille ja 18–24-vuotiaille. Miehet ja yli 45–vuotiaat aloittavat ostamisen todennäköisimmin vasta joulukuussa.
MarkkinointiUutiset ja IROResearch kysyivät myös suomalaisten lahjabudjeteista. Yksikään budjettiluokka ei noussut selkeästi suurimmaksi, mutta valtaosa suomalaisista aikoo käyttää alle 300 euroa lahjoihin.
Joka viides suomalainen käyttää lahjoihin yli 300 euroa, ja heistä yli puolet käyttää yli 400 euroa. Yleisin budjetti on 50–99 euroa, jonka valitsi 12 prosenttia vastaajista. 10 prosenttia vastasi 1–49 euroa, 11 prosenttia 100–149 euroa ja 11 prosenttia 150–199 euroa.
Luonnollisesti ikäryhmien ja tuloluokkien välillä on eroja. Nuoremmilla on keskimäärin pienemmät tulot kuin vanhemmilla, joten nuorempien budjetit ovat pienimmästä päästä.
Jos mainostaja haluaa maksimoida näkyvyytensä eniten lahjoihin rahaa käyttävien kuluttajien silmissä, niin MarkkinointiUutisten ja IROResearchin tutkimuksen mukaan mainonta kannattaa kohdentaa 35–44-vuotiaille ja talouksiin, joiden yhteenlasketut vuositulot on yli 70 000 euroa.
Tutkimus toteutettiin IROResearch Oy:n valtakunnallisessa kuluttajapaneelissa, osana Tuhat suomalaista -tutkimusta. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Tiedonkeruuaika oli 19.–27.10.2021. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan n. + 3,2 %-yksikköä. Tutkimuksen tilasi MarkkinointiUutiset.
