”Suomalaiset eläkeläiset eivät mahdu yhteen muottiin. Suomalaiset elävät pidempään, vauraammin ja terveempinä kuin koskaan. Nykypäivän suomalaiset ovat tottuneet kuluttamaan ja matkustamaan eri tavalla kuin aiemmat ikäpolvet. Myös vanhemmat ikäluokat elävät yhä useammin sinkkutalouksissa.” Näin kuuluu eläkesäästämiseen kannustavan Mandatum pankin kuvaus ikääntyvistä suomalaisista.
Jos valtaosin olemme sitä mieltä, etteivät eläkeläiset ole ikään perustuva massa vaan laaja joukko yksilöitä, miksi meille ei kohdisteta yksilöityä markkinointia tai palveluja?
Vuosia sitten uskoin, että ratkaisun tarjoaisi omadata. Omadatalla tarkoitetaan ihmiskeskeisiä henkilötiedon hallinta- ja hyödyntämismalleja, jotka toteuttavat yksilön oikeuksia hyödyntää, hallita ja luvittaa heistä kerättyä dataa, kuten ostos-, liikkumis-, talous- tai terveystietoja.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että käyttämistäni palveluista jää digitaalisia jälkiä, joita yhdistämällä syntyy profiilitietoa. Tuota tietoa voin itse hallita ja rikastaa mieltymyksiäni kuvaavaksi
Jos tällainen olisi jo mahdollista, yritykset saisivat luvan kerätä ja käyttää profiilitietojani markkinoinnissaan, jolloin minulle kohdistettaisi tietojeni mukaan yksilöityä markkinointia ja palveluja. Suhde palvelisi molempia osapuolia. Jos voisin vielä asettaa markkinointikiellon toimijoille, joiden palvelut eivät ole minulle tarpeellisia, välttyisin turhalta mainonnalta.
Oikeus saada laadukasta asiakaskokemusta kuuluu kaikille. Ikääntyvillekin.
Teknologia mahdollistaisi tämän jo nyt, ja edelläkävijät tekevätkin erilaisia kokeiluja lain sallimissa rajoissa. Eräs matkapuhelinoperaattori hyödynsi kehittynyttä teknologiaa seuraamalla lähes reaaliaikaisesti markkinointikampanjoidensa tehokkuutta. Asiakkaat jaettiin ryhmiin, joille tarjottiin tarkasti kohdistettuja digitaalisia palvelupaketteja. Pakettien hinnoittelu, viestit ja tilanne, jossa niitä tarjottiin, analysoitiin myyntitulosten perusteella.
Analysoinnin pohjalta kehitettiin malli, jonka avulla löydettiin paras mahdollinen tilanne, jossa eri paketit parhaiten menivät kaupaksi. Tarjontaa, viestejä ja tilannetta säädettiin lähes reaaliaikaisesti tulosten pohjalta. Näin helposti teknologian avulla voidaan parantaa asiakaskokemusta ja markkinoinnin tuloksellisuutta.
Tietosuoja kuitenkin hankaloittaa toistaiseksi uuden teknologian, myös omadatan, käyttöä. Tilannetta helpottamaan on syntymässä EU-tasoisia säädöksiä. Niiden tavoitteena on kehittää keinoja, joilla edistetään sekä omadatan että avoimesti saatavilla olevan julkisen datan uudelleenkäyttöä esimerkiksi toimintamallien, sopimusten ja teknisten standardien avulla.
Lainsäädäntö on siis jo pitkällä, teknologia kehittynyttä ja markkinoinnin edelläkävijät uskaltaneet ottaa ensimmäiset askeleensa. Siksi en voi kuin ihmetellä, emmekö me 1,3 miljoonaa eläkeikäistä kuluttajaa riitä syyksi kehittää uudenlaisia toimintamalleja? Mikseivät yritykset opettele puhuttelemaan meitä? Mahdollisuudet ovat olemassa.
Eräs eläkkeellä oleva ystäväni sanoi, että meidän eläkeläisten pitäisi ryhtyä ostolakkoon, jotta meidän rahamme arvo huomattaisi. Ostaisimme käytännössä enää vain välttämättömiä tuotteita ja palveluita. Tässä vaiheessa pandemiaa tuen kuitenkin mielelläni yrityksiä, joiden kassavirrat ovat vähentyneet muutenkin. Sama ystäväni ehdotti myös, että ryhtyisimme mielenosoituksiin. Rakentavat mielenilmaisut olisivat kyllä tarpeen. Oikeus saada laadukasta asiakaskokemusta kuuluu kaikille. Ikääntyvillekin.
Ulla Koivukoski kirjoittaa eläkeikäisen aktivistin havaintoja asenteellisesta mainonnasta ja markkinoinnista, joka jättää hyödyntämättä modernin eläkeläisen yksilölliset tarinat ja ostovoiman.
