Korkeakoulutettujen työttömien määrä on kasvussa, eikä viestintäalalla tai markkinoinnin ja mainonnan alallakaan ole voitu välttyä tilanteelta. Viestintäalalla työttömyys kasvoi viime vuonna 14 prosenttia ja mainonnan ja markkinoinnin alalla 15 prosenttia.

Viime vuonna työttömiä viestijöitä oli keskimäärin 278 kuukaudessa ja mainonnan ja markkinoinnin asiantuntijoita oli työttömänä keskimäärin 4 287 kuukaudessa.

Mainonnan ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyys oli korkeimmillaan heinäkuussa, jolloin työttömänä oli 4 624 alan ammattilaista ja joulukuussa, jolloin työttömiä oli 4 552.

"Näyttää siltä, että työttömyysjaksot pitkittyvät tällä hetkellä."

Viestintäalalla työttömyys lähti selvään nousuun syksyn aikana. Huippu saavutettiin joulukuussa, jolloin työttömiä viestijöitä oli 388.

– Työttömyyden kasvu on huolestuttavaa ja näyttää siltä, että työttömyysjaksot pitkittyvät tällä hetkellä. Akavan mukaan myös vastavalmistuneiden työttömyys on lisääntynyt. Tilannetta ei helpota se, että viestintäalalla avoimia työpaikkoja ilmoitettiin viime vuonna 40 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023, Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo toteaa tiedotteessa.

Viestintäalalla tilanne ei ole kuitenkaan yhtä vaikea kuin korkeakoulutettujen keskuudessa yleisesti. Pahimmillaan työttömiä viestijöitä oli vuosina 2013–18 jopa 300 enemmän kuin nyt.

Paikkoja on kuitenkin aika niukalti, ja kilpailu niistä on kovaa.

Esimerkiksi viestintäasiantuntijan avoimien työpaikkojen määrä putosi viime vuonna 53 prosenttia edellisvuoteen nähden. Viestintäsuunnittelijan paikkoja oli 65 prosenttia vähemmän, ja myös viestintäkoordinaattorin ja viestintäassistentin paikkoja yli 60 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023.

– Viestijöitä haetaan nyt aiempaa vähemmän, mikä haastaa työnhakua ja lisää kilpailua avoinna olevista paikoista. Työnhaku tällaisina aikoina voi ymmärrettävästi lannistaa, Repo sanoo.