Duunitorin tuore Rekrytointitutkimus 2022 kertoo, että suomalaisyrityksissä ei hyödynnetä vielä kovin usein ulkopuolista kumppania työnantajabrändin kehittämisessä ja rekrytointimarkkinoinnissa.

Tutkimuksen mukaan vain 30 prosenttia vastaajista sanoo, että heidän yrityksessään on käytetty viimeisen 12 kuukauden aikana ulkopuolista kumppania, kuten mainostoimistoa, työnantajabrändin kehittämiseen, kun taas 61 prosenttia kertoo, että työnantajabrändäys ja rekrytointimarkkinointi on tehty täysin omin voimin. 

Perinteisesti brändiä rakennetaan ja kehitetään ulkopuolisen kumppanin avulla, mutta työnantajabrändin kohdalla tilanne ei ole vielä niin.

Ne yritykset, jotka ovat hyödyntäneet ulkopuolista osaamista, ovat hankkineet eniten apua työnantajabrändiviestintään ja sisällöntuotantoon, kuten videotuotantoon, joka on nopeasti yleistyvä keino rekrytointimarkkinoinnissa.

Yli puolet ulkopuolista apua hankkineista yrityksistä on saanut apua myös työpaikkailmoitusten markkinointiin sekä viestinnän suunnitteluun ja konseptointiin. Vain 38 prosenttia ulkopuolista osaamista ostaneista yrityksistä on hankkinut apua sisäiseen tai ulkoiseen työnantajakuvatutkimukseen.

Duunitorin tutkimuksesta selviää myös, mitä mieltä asiantuntijat ovat työnantajabrändin merkityksestä organisaatiolle ja mitkä asiat koetaan tärkeiksi työnantajabrändin johtamisessa. 

Jopa 88 prosenttia vastaajista sanoo, että työnantajabrändin pitäisi kiinnostaa ylintä johtoa. 80 prosenttia sanoo, että työnantajabrändi on kiinteä osa organisaation yleistä brändiä, ja 71 prosentin mielestä työnantajabrändillä on ratkaiseva rooli rekrytoinnin onnistumisessa. Työnantajabrändin johtamisessa tärkeimpinä asioina pidetään uusien työntekijöiden perehdytyksestä huolehtimista, rekrytoinnin merkityksen kytkemistä strategiaan ja ylimmän johdon sitoutumista työnantajabrändityöhön.

Työhyvinvointikysely yleisin toimenpide työnantajabrändin johtamisessa

Tutkimuksen mukaan yrityksissä on panostettu viimeisen 12 kuukauden aikana etenkin yhteen toimenpiteeseen, joka mahdollistaa työnantajabrändin kehittämisen: noin 60 prosenttia sanoo, että yrityksessä on mitattu työntekijäkokemusta sisäisesti työhyvinvointikyselyn merkeissä. Muut työnantajabrändin johtamiseen liittyvän kysymyksen vastausvaihtoehdot saivat selvästi vähemmän ääniä.

Vaikka työhyvinvointikysely nousi selkeästi kärkeen, prosenttilukemaa voi pitää hyvin maltillisena, sillä etenkin pandemia-aikana työhyvinvointi on ollut vahvasti tapetilla. 

Muita yleisimpiä työnantajabrändin kehittämisen eteen tehtyjä toimenpiteitä ovat oman työnantaja- tai urasivun luominen, ehdokas- tai hakijaprofiilin määrittely ja työnantajabrändiviestintä.

Yllättävää on muun muassa, että vain neljäsosa yrityksistä on vastausten perusteella muotoillut työnantajalupauksen. Lupauksen muotoilu on kuitenkin kolmanneksi yleisin asia, johon organisaatioiden työnantajabrändäämisessä aiotaan tarttua seuraavaksi. Yleisin asia, johon aiotaan panostaa, on työnantajabrändin kokonaisstrategia, jonka jälkeen tulee työnantajabrändiviestintä.

Budjetit kasvaneet

Tutkimuksen mukaan suomalaisyrityksissä on kasvatettu tänä vuonna rekrytointimarkkinoinnin ja työnantajabrändin kehittämisen budjettia. Huomioitavaa on etenkin se, että yhä useampi työnantaja on kasvattanut budjettinsa yli 30 000 euroon. Näin on tehty noin joka neljännessä yrityksessä.

Joka viidennes sanoo budjetin olevan 10 000-29 999 euron välillä ja joka kolmannes alle 10 000 eurossa. Vajaa neljännes kertoo, ettei rahaa käytetä lainkaan rekrytointimarkkinointiin tai työnantajabrändin kehittämiseen.