🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.
Valio, Elovena, Prisma, Kotimaista, S-Market, VR, Myllyn Paras, Fazer, K-Citymarket, K-Supermarket. Jos suomalaisia kuluttajia on uskominen, on tässä kymmenen vastuullisinta suomalaisbrändiä. Näin kertoi Euroopan laajin vastuullisuuteen keskittyvä bränditutkimus Sustainable Brand Index maaliskuun puolivälissä.
Eettisen kaupan puolesta ry:n vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme ei allekirjoita listausta.
– Minusta listaus on pöljä. Voi ajatella, että tässä mitataan yritysten mainetta. Se taas kertoo siitä, miten markkinointi ja viestintä ovat työssään onnistuneet. Mutta mitään yritysten vastuullisuudesta tämä listaus ei kerro, Lumme sanoo.
Hänen mukaansa on harhaanjohtavaa, että listauksessa laitetaan yrityksiä vastuullisimpaan järjestykseen vain kuluttajien mielikuviin perustuen.
– Ehkä suurin vika on listauksen nimi. Listauksessa ei olisi mitään vikaa, jos sen nimi olisi vaikkapa Suomen luotetuin, arvostetuin tai pidetyin brändi, Lumme pohtii.
Mitä ajatuksia Sustainable Brand Indexin kärkikymmenikön vastuullisuus Lumpeessa herättää?
– En sano, että nämä ovat vastuuttomia yrityksiä, mutta on näillä brändeillä paljon parannettavaa ja kehitettävää, Lumme toteaa.
Hän huomauttaa, että kärkikymmenikköä hallitsevat suomalaisille tutut, arjessa vahvasti näkyvät brändit. Vastuullisimmaksi äänestetyissä brändeissä näkyy hänen mukaansa ajatus siitä, että kotimainen on puhdasta, luotettavaa ja vastuullista.
Moni Sustainable Brand Indexin vastuullisimmaksi äänestetty suomalaisbrändi on saanut osakseen kritiikkiä ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöiltä.
Lumme kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi elintarvike- ja vähittäiskaupassa tuotteiden arvoketjut ovat globaaleja. Se, että suklaata tehdään Suomessa, ei tarkoita, että kaakao, josta se on tehty, olisi kotimaista tai vastuullista. Moni Sustainable Brand Indexin vastuullisimmaksi äänestetty suomalaisbrändi onkin saanut osakseen kritiikkiä ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöiltä, Lumme sanoo.
– Esimerkiksi Fazeria on vuosikaudet vaadittu avaamaan käyttämänsä kaakaon alkuperää. Fazer kertoo kyllä käyttävänsä vain vastuullista kaakaota, mutta ei avaa sertifikaattien osuuksia tai kerro, mitä sen oma vastuullisuusohjelma konkreettisesti tarkoittaa. Se ei myöskään ole kovinkaan läpinäkyvä hankintaketjunsa suhteen.
Toiseksi esimerkiksi Lumme nostaa Suomen suurimmat vaatekaupat, Prisman ja K-Citymarketin.
– S- ja K-ryhmien vaatteita valmistetaan riskimaissa. Ryhmät eivät ole sitoutuneet maksamaan elämiseen riittävää palkkaa brändituotteissaan. S- ja K-ryhmä voisivat paitsi tehdä omaa työtään kunnianhimoisemmin myös miettiä, olisiko vastuullista tarjota enemmän tilaa Suomessa ja muissa matalan riskin maissa valmistaville vaatebrändeille.
Valio äänestettiin Sustainable Brand Index -tutkimuksessa Suomen vastuullisimmaksi yritykseksi jo kahdeksannen kerran peräkkäin.
– Ajatus siitä, että Valion kaltainen maitotalo äänestetään vastuullisimmaksi yritykseksi, on kiinnostava. Kaikki, jotka ovat seuranneet ilmastonmuutoskeskustelua, tietävät, että maitotuotteiden käyttöä täytyy vähentää, jotta päästään ilmastotavoitteisiin, Lumme sanoo.
Hänen mielestään Valion toimet ilmastotavoitteiden edistämiseksi eivät ole niin kunnianhimoisia kuin ykköspaikan perusteella voisi ajatella niiden olevan. Lumme muistuttaa, että Valiolla on suuri vastuu maidontuottajistaan.
– On olemassa arvioita siitä, että maitoa ei juotaisi enää kahdenkymmenen vuoden päästä. Minusta vastuullinen yritys tunnistaa tällaisessa tilanteessa planetaariset reunaehdot ja tekee ajoissa ratkaisuja, jotka turvaavat positiivisen tulevaisuuden maidontuottajille.
Lumpeen mukaan vastuullinen ratkaisu ei ole uusien rahkatuotteiden kehittäminen, vaan kasvispohjaisten tuotteiden nykyistä paljon intensiivisempi kehitys ja markkinointi.
Jos Maija Lumme tekisi oman listauksen Suomen vastuullisimmista brändeistä, nousisivat korkealle ainakin brändit, jotka pyrkivät ratkaisemaan ylikulutuksen ja ilmastonmuutoksen ongelmia.
– Sellaiset brändit eivät tuota uutta tavaraa tai jos tuottavat, ovat tavarat todella pitkäikäisiä.
Lumme suosittelee tutustumaan esimerkiksi Eetin tekemässä Ränkkää brändi -listauksessa kärkeen nousseisiin brändeihin. Listauksessa arvioitiin valittujen suomalaisten vaatebrändien ilmasto-, ympäristö- ja ihmisoikeustyötä ja sen läpinäkyvyyttä kansainvälisen yritysvastuullisuuden kriteeristön perusteella.
Vuoden 2020 ränkkäyksessä vastuullisimmiksi vaatebrändeiksi arvioitiin FRENN, Globe Hope, PaaPii ja Papu. Ne ovat kaikki pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Yhtäkään sellaista ei mahtunut mukaan Sustainable Brand Indexin kärkikymmenikköön.
Mitä suurempi yritys on, sitä enemmän se joutuu nostamaan vastuullisuustyönsä rimaa.
Lumme huomauttaa, että mitä suurempi yritys on, sitä enemmän se joutuu nostamaan vastuullisuustyönsä rimaa. Tunnetut brändit ovat usein suuria ja toimivat suurella volyymilla, ja se tuo mukanaan usein myös ongelmia.
– Jos on hyvin pieni yritys, jossa tuotanto tapahtuu vaikka vain kierrätysmateriaaleista kotimaassa, on tuotanto omissa käsissä ja sitä on helppo valvoa. Heti, kun yrityksen koko kasvaa ja tuotantoketjusta tulee globaali, lisääntyvät myös päästöt ja haasteet.
Maija Lumme kuitenkin muistuttaa, että kaikissa kymmenessä Sustainable Brand Indexissä vastuullisimmaksi äänestetyssä yrityksessä tehdään tärkeää vastuullisuustyötä.
– Olen tavannut useamman näiden yrityksen vastuullisuusihmisistä. Kyllä siellä tehdään vastuullisuustyötä pitkäjänteisesti. Ihmisethän siellä ovat tätä työtä tekemässä, ja heillä on hirveät paineet ja vaatimukset.
Lumme kertoo esimerkiksi S-ryhmän ja Keskon asettaneen tieteelliset tavoitteet (Science Base Targets) ilmastotyölleen. Se on hänen mukaansa aidosti hienoa ja tärkeää vastuullisuustyötä.
– Me olemme kaikki samalla asialla, tekemässä hyvää työtä. Vaikka asioihin on hyvä suhtautua kriittisesti, kannattaa suhtautua myös myötätuntoisesti. Yhdessä tässä yritetään pelastaa maailma.
🐣
Lue lisää:
Kuluttajapaine kannustaa yrityksiä vastuullisuuteen
Yritysvastuu on lopulta aika yksinkertainen asia, sanoo Maija Lumme. Termille löytyy runsaasti määritelmiä, mutta Lumpeen mukaan niissä toistuvat samat ilmastoon, ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja taloudelliseen vastuuseen liittyvät kysymykset.
– Yritysvastuu on sitä, että yritys tunnistaa oman toimintansa mahdolliset negatiiviset vaikutukset ja pyrkii minimoimaan ne. Pelkkä lain noudattaminen ei riitä, Lumme tiivistää.
Hänen mukaansa monet yritykset ovat pidemmällä ilmasto- kuin ihmisoikeuskysymyksissä.
Se, millaisen painotuksen mikäkin yritysvastuun osa-alue kulloinkin saa, riippuu siitä, millä alalla yritys toimii. Esimerkiksi ilmastovaikutukset liittyvät kuitenkin lähes mihin tahansa liiketoimintaan, sillä harvan yritystoiminnan pyörittäminen onnistuu ilman energiankulutusta.
Lumme muistuttaa, että vastuullisuus tulisi nähdä prosessina. Ei ole olemassa hyviä ja huonoja yrityksiä, vaan läpinäkyvyydessä ja vastuullisuustyössä eri tasoilla olevia.
– Ei ole vastuullisen yrityksen ideaalia, jonka täyttävät ne yritykset, joilla on kaikki asiat täydellisesti. Kyse on pikemminkin siitä, että yritys tuntee oman toimintansa, on tietoinen sen vaikutuksista ja tekee työtä niiden minimoimiseksi.
Lumme muistuttaa, että yritysten vastuullisuustyö jäisi vaatimattomaksi ilman kuluttajien painetta.
– Kuluttajapaineella on hirveän suuri merkitys siihen, miten yritykset kertovat tuotantoketjuistaan. Suosittelen rohkeasti antamaan palautetta ja kysymään vastuullisuusasioita, koska sillä on ihan oikeasti vaikutusta.
