Naisten osuus EU- ja ETA-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä kasvaa edelleen, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta.
Jo yli puolessa jäsenmaista naisten osuus hallituksen jäsenistä on yli 30 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä yli 20 prosenttia. Suomi sijoittuu edelleen kärkikymmenikköön kummassakin vertailussa, mutta on jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä.
Yhä useammassa EU:n jäsenmaassa naisten osuus yritysten hallituksissa on kasvanut. Naisten keskimääräinen osuus EU-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa nousi viime vuonna jo 34 prosenttiin. Suomessa naisten osuus OMH25-indeksiin kuuluvien pörssiyhtiöiden hallituksissa oli 38 prosenttia ja kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksissa 33 prosenttia. Pörssiyhtiön hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana nainen on edelleen harvinaisuus kaikkialla.
Myös johtoryhmätasolla naisten osuus on kasvanut selvästi, mutta hallituksia hitaammin. Naisten keskimääräinen osuus EU-maiden suurimpien ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä oli viime vuonna 22 prosenttia. Suomessa naisten osuus OMXH25-indeksiin kuuluvien pörssiyhtiöiden johtoryhmissä oli toimitusjohtajat mukaan lukien 28 prosenttia ja kaikkien pörssiyhtiöiden johtoryhmissä 26 prosenttia.
– Erot eri EU-maiden välillä ovat kaventuneet niin hallitus- kuin johtoryhmätasolla. Hallitustasolla kasvua vauhdittavana tekijänä on monessa maassa ollut kiintiölainsäädäntö. Vuonna 2026 koko EU:ssa voimaan tulevien kiintiötavoitteiden takia kärki tulee jatkossa tiivistymään entisestään, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.
Suomi on Kajalan mukaan jäämässä jälkeen naisten osuuksissa hallituksissa ja johtoryhmissä:
– Vaikka Suomi edelleen sijoittuukin kärkikymmenikköön sekä hallitus- että johtoryhmävertailussa, näyttää kuitenkin siltä, että olemme jäämässä jälkeen terävimmästä kärjestä. Yhteenlaskettuna naisten osuus hallituksissa ja johtoryhmissä on meillä vajaa 33 prosenttia, kun se vertailun kärkimaissa on jo lähes 40 prosenttia.
Vertailusta selviää myös, että tulevat hallituskiintiöt eivät ole mikään pikaratkaisu naisjohtajuuden edistämiseen laajemmin. Suuressa osassa niistä maista, joissa on ollut voimassa kiintiölainsäädäntöä, naisten osuus johtoryhmässä on pysynyt edelleen alhaisella tasolla.
– Pidemmällä aikavälillä hallitusten sukupuolijakauman tasapainottuminen voi kuitenkin tasapainottaa myös johtoryhmien sukupuolijakaumaa. Esimerkiksi Norjassa, Islannissa ja Ranskassa naisten osuus johtoryhmien jäsenistä on viime vuosina kasvanut selvästi, sanoo Kajala.
EU:n ja ETA:n ulkopuolisista vertailumaista Suomen edelle naisten osuudessa hallitusjäsenistä sijoittuu Iso-Britannia. Isossa-Britanniassa naisten osuuden kasvua on vauhdittanut itsesääntelyyn perustuva kiintiötavoite sekä erillinen tavoite, jonka mukaan jokaisessa pörssiyhtiössä vähintään yhden avaintehtävän tulisi olla naisella.
– Yritystasolla olisi syytä kiinnittää huomiota rekrytointiprosesseihin ja naisten urapolkuihin johtajina, jotta osaajapooli ja monimuotoisuus olisi jatkossakin riittävä niin hallitus-, johtoryhmä- kuin liiketoimintajohtotasolla, summaa Kajala.
