Henkilöbrändäyksen edut ovat olleet viime aikoina vahvasti esillä esimerkiksi LinkedInissä. Monet palveluntarjoajat hehkuttavat saavutettuja tuloksia, kuten asiakkaidensa myynnin kasvulukuja tai hienoa urakehitystä.
Markkinointitoimistoissa työskenteleville mielenkiintoista luettavaa on Emilia Lähdeviikin Turun yliopistossa tekemä Pro gradu -tutkielma, joka selvitti mainonnan asiantuntijoiden henkilöbrändäystä sosiaalisessa mediassa.
Lähdeviikin työstä käy ilmi, että haastatellut asiantuntijat kokivat saaneensa lähes yksinomaan hyötyjä henkilöbrändäyksestä. Yksi haastatelluista tosin koki, että joutui aiempaa helpommin sosiaalisessa mediassa ”kivityksen” kohteeksi. Toinen oli huolissaan siitä, että hänet alettiin nähdä liikaa tiettyjen mielipiteiden kautta henkilöbrändäyksen vuoksi.
Joskus voi olla etua siitä, että asiakkaasi ei tiedä sinusta liikaa, vaan ensivaikutelma syntyy pitkälti ensikohtaamisessa.
Näin vuoden alussa monet viestintäosastot kartoittavat taas halukkaita ja sopivia henkilöitä ajatusjohtajuusohjelmiin. Kannustan jokaista miettimään, voisiko henkilöbrändäyksestä olla itselle ja omalle työlle hyötyä. Pohdintoja auttamaan tuotin pienen kysymyslistan. Siihen kannattaa tutustua, jos olet kiinnostunut laajamittaisesta henkilöbrändäyksestä.
Henkilöbrändin ytimessä tulisi olla oma erityisosaaminen erityisesti asiantuntijalla. Jotkut henkilöbrändäyksen asiantuntijat kannustavat miettimään omaa supervoimaa eli asiaa tai taitoa, jonka osaat mielestäsi paremmin kuin kukaan tai moni muu. Voit myös pohtia yhtä tai kahta asiaa, joihin haluat vaikuttaa omalla asiantuntijuudellasi.
Kysy itseltäsi, mitä ihmiset eivät vielä alastasi tiedä, ovat ymmärtäneet väärin tai minkä asian haluaisit maailmassa muuttaa. Minä esimerkiksi haluan tehdä ihmisten elämästä parempaa ja toimivampaa antamalla vinkkejä siitä, kuinka voimme viestiä keskenämme paremmin.
Jos et keksi yhtäkään asiaa, johon haluat vaikuttaa, henkilöbrändäys ei ehkä ole sinun juttusi – ainakaan vielä. Sen sijaan voit aloittaa vaikkapa kirjoittamalla yksittäisiä asiantuntijablogeja. Henkilöbrändäys vaatii hyvää itsetuntemusta, joka karttuu matkan varrella.
Ennen kuin ryhdyt henkilöbrändäykseen, kysy mahdolliselta työnantajaltasi, millaisia tavoitteita edustamallasi organisaatiollasi on brändityölle. Samalla suosittelen miettimään myös sitä, mitä haluat itse saavuttaa elämässäsi ja työurallasi ja miten henkilöbrändäys tukee näitä tavoitteita.
Aseta brändityölle mittarit, jotta voit seurata kehittymistäsi. Niitä voi olla esimerkiksi sosiaalisen median kanaviesi seuraajamäärät ja reaktiot tai esiintymispyynnöt.
Nykyaikainen henkilöbrändäys perustuu usein vuorovaikutukselle varsinkin sosiaalisen median kanavissa. Se vaatii paljon aikaa. Sinun tulee olla valmis perustelemaan mielipiteitäsi eri kanavissa ja osallistua keskusteluun. Myös mahdollisten esiintymisten valmisteluun ja asiantuntijatekstien kirjoittamiseen täytyy varata aikaa. Avainsana on säännöllisyys: harva onnistuu tekemään itsestään brändiä tuottamalla pari sosiaalisen median päivitystä silloin tällöin.
Toisaalta onnistunut henkilöbrändäys voi myös säästää aikaasi esimerkiksi lyhentämällä myyntiaikoja ja tuomalla uusia liidejä.
Neuvoin taannoin yhtä mahdollista asiakastani pidättäytymään henkilöbrändäyksestä. Coachingin ja johdon konsultoinnin parissa työskennelleellä henkilöllä olisi varmasti ollut paljon annettavaa, mutta henkilöbrändäyksen tuloksena hänen työnsä olisi saattanut vaikeutua. Joskus nimittäin voi olla etua siitä, että asiakkaasi ei tiedä sinusta liikaa, vaan ensivaikutelma syntyy pitkälti ensikohtaamisessa. Coaching-tilanteissa vahvat ennakkokuvitelmat valmentajasta saattavat myös ohjata keskusteluja tiettyyn suuntaan.
Mieti asiaa myös turvallisuuden kannalta. Onko henkilökohtaisessa elämässäsi sellaisia seikkoja, joiden vuoksi sinun ei kannata esimerkiksi kertoa kovin avoimesti sijaintitietojasi tai sitä, mihin tapahtumiin osallistut? Onko läheisesi sellaisessa työssä, että saamasi julkisuus voisi haitata jotenkin hänen työtään?
Organisaatioiden tapaan myös sinun kannattaa määritellä arvosi. Jos henkilöbrändisi on vahvasti sidoksissa johonkin organisaatioon, ei arvojenne välillä voi olla ainakaan suurta ristiriitaa.
Arvojesi määritteleminen auttaa sinua luovimaan esimerkiksi keskellä sosiaalisen median myrskyä, joilta vain harva välttyy. Jos lähdet henkilöbrändäykseen, varaudu siihen, että arvojasi kyseenalaistetaan ja joudut välillä ehkä arvioimaan niitä itsekin uudelleen. Saatat joutua myös pyytämään anteeksi toisinaan. Jos et ole valmis siihen, voi henkilöbrändäyksestä tulla aikamoinen oppimismatka itseesi.
Mitä laajempaa näkyvyyttä tavoittelet, sitä tärkeämpää on kansantajuistaa asiantuntemuksesi. Joskus pitää pystyä yksinkertaistamaan asioita, jotta viestistä saa kiinnostavan. Jos koet kovin häiritseväksi, että muut saattavat ymmärtää sinut väärin tai vääristelevät sanojasi, kannattaa miettiä, onko laaja-alainen henkilöbrändäys sinun juttusi.
Henkilöbrändäystä voi toki lähteä tekemään yksinkin, mutta tuesta ei ole ainakaan haittaa varsinkaan alkuvaiheessa. Kysy, millaista apua saisit omassa organisaatiossasi esimerkiksi asiantuntijatekstien tuottamiseen ja sosiaalisen median hoitoon.
Monet viestintätoimistot tarjoavat apua henkilöbrändäyksessä. Muista kuitenkin, että nyt kyse on sinusta: muut voivat auttaa viestien muotoilussa ja esimerkiksi sosiaalisen median kanavien kanssa, mutta älä osta mielipidettäsi viestintäkonsultilta.
Toni Perez tarkkailee median ja viestinnän maailmaa erityisesti hyvän elämän näkökulmasta. Viestintätoimiston toimitusjohtajana työskentelevä Toni uskoo, että suomalaisesta ytimekkäästä ja suoraselkäisestä viestinnästä olisi kansainväliseksi vientituotteeksi, kunhan pakkaukseen muistetaan lisätä ripaus tunnetta.
