Teen töitä markkinointitoimistossa, mutta työtäni on vaikea mitata niillä mittareilla, joilla markkinointitoimistotyötä perinteisesti mitataan. Vastaan nimittäin työkseni toimistomme henkilöstöstä.
Olen kipuillut paljon sen kanssa, miten varmistan tekeväni hyvää työtä, kun se ei ole suoranaisesti rahallista arvoa tuottavaa eikä sitä voida mitata samoin kuin muiden toimistolaistemme työtä. Palaute onkin yksi harvoista keinosta saada tietoa tekemästäni työstä.
Jokainen meistä kaipaa palautetta ja myös ansaitsee sitä. Tätä pyritään usein ratkaisemaan yrityksissä rakentamalla erilaisia palautemalleja ja -kanavia. Monimutkaisten mallien sijaan olisi hyödyllisempää keskittyä palautteenantoon arjessa eli matalalla kynnyksellä annettavaan hyödylliseen palautteeseen, kun toinen on esimerkiksi onnistunut versioimaan kampanja-aineiston kivaan visuaaliseen muotoon.
Hyvä palaute ei ole soimaava, mutta ei myöskään pehmennelty.
Palaute on polttoaine, joka auttaa meitä jaksamaan tavoitteitamme kohti. Siksi sitä olisi hyvä saada muulloinkin kuin vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Hyvä keino saada lisää palautetta on antaa sitä itse. Palautteen antamista ei myöskään opi mitenkään muuten kuin sitä antamalla.
Palautteen ei välttämättä tarvitse olla positiivista, mutta sen tulisi auttaa vastaanottajaa. Vaikka kaikki meistä kaipaavat positiivista palautetta, ansaitsemme kehittävää palautetta. Sillä jos kukaan ei kerro, miten voisit tehdä asioita paremmin, et saa mahdollisuutta oppimiseen ja asioiden korjaamiseen. Aluksi kehittävä palaute voi sattua, jos siihen ei ole tottunut. On vastaanottajan vastuu pyrkiä ottamaan palaute vastaan niin, että sitä voi aidosti reflektoida omassa toiminnassaan.
Arjessa annettu selkeä, hyvin jäsennelty ja kunnioittava palaute voi ohjata toisen kehitystä ja pelastaa päivän.
Hyvä palaute ei ole soimaava, mutta ei myöskään pehmennelty. Se on selkeä, hyvin jäsennelty ja kunnioittava. Paljon puhuttu hampurilaismalli ei sovi kovin hyvin palautteenantoon, sillä ”kehu – kerro korjattava asia – kehu uudelleen” -mallissa korjausta tarvitseva asia jää herkästi liian pienelle huomiolle ja voi vääristää vastaanottajan käsitystä tilanteesta.
”Riität juuri tuollaisena kuin olet, teet paljon hyvää kaikille meille ja sinulle voi aina puhua”, sanoi eräs kollegani minulle vuosi sitten. Tämä palaute herkisti ja opetti minulle sen, että hyvin ajoitettu ja muotoiltu palaute voi ylläpitää liekkiä sisällemme pitkään ja tukea merkityksellisyyttämme työyhteisössä. Hyvä palaute myös lisää luottamusta työyhteisöön, jonka ylläpitämisestä olemme kaikki yhdessä vastuussa.
Arjessa annettu selkeä, hyvin jäsennelty ja kunnioittava palaute voi olla voimakas työkalu, joka ei pelkästään ohjaa toisen kehitystä vaan voi myös aidosti pelastaa toisen päivän. Miksi ihmeessä jätämme sen hyödyntämättä?
Anttoni Heikura on toiminut monipuolisissa myynnin ja markkinoinnin tehtävissä noin 15 vuoden ajan. Päivätyössään hän vastaa hybridimarkkinointitoimiston henkilöstöstä, työilmapiirin kehittämisestä sekä tiedonhankinnan tiimistä. Kirjoitusten keskiöön hän nostaa uusia kulmia ihmisestä, motivaatiosta, kehittymisestä ja hyvinvoinnista.
