🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat uutisia pidempiä ja taustoittavia artikkeleita.
Laura Niemi huomasi huolestuttava seikan, kun hän kirjoitti kirjaa jargonista. Niemi haastatteli lukuisia ihmisiä, ja lopulta moni haastatelluista veti sanansa kokonaan kirjasta pois – vaikka olisikin antanut haastattelun nimettömänä.
”He pelkäsivät, että joku työpaikalla tunnistaa heidät kirjasta. On huolestuttavaa, millaisia asioita ihmiset työpaikoillaan pelkäävät ja kuinka vähän kielestä uskalletaan puhua”, Niemi sanoo.
Moni haastateltu pohti, millainen myrsky työpaikalla voisi kirjan ilmestyttyä syntyä. Työelämän tyhjänpuhujat ilmestyi tammikuussa 2024. Niemen tietoon ei ole tullut myrskyjä.
”En uskaltanut aikaisemmin puhua kyvyistä, koska halusin olla yhteisellä maaperällä niiden ihmisten kanssa, jotka puhuivat kyvykkyyksistä."
Viestintästrategina nykyään sijoituspalveluyhtiö Springvestissä työskentelevä Niemi päätyi kirjoittamaan kirjan jargonista, koska hän kyllästyi siihen, kuinka vaikeasti hyödynnettäviä monet viestintäohjeet ovat.
”Jokaisessa viestintäohjeessa sanottiin, että vältä jargonia. Kukaan ei kuitenkaan kertonut, mitä jargon oikeastaan on.”
Samaan aikaan Niemi siirtyi työelämässä pesteihin, joissa hän oli entistä enemmän tekemisissä liiketoiminnan kanssa. Hän törmäsi jargonin runsaaseen käyttöön.
”Huomasin, että jargon leviää. Kaikki viestijätkin käyttävät sitä, ja minä suomen kielen maisterina käytin sitä itsekin.”
Kyvykkyys on yksi Niemen inhokki jargonsana, jota hän tunnustaa käyttäneensä paljon.
”En uskaltanut aikaisemmin puhua kyvyistä, koska halusin olla yhteisellä maaperällä niiden ihmisten kanssa, jotka puhuivat kyvykkyyksistä”, hän kertoo.
Kun Niemi sitten jäi vanhempainvapaalle ja sai etäisyyttä silloiseen päivätyöhönsä, hän päätti kirjoittaa jargonista kirjan.
Jargonin määritelmä sanakirjassa on selkeä: se on erikoisalan ammattislangia. Laajemmassa merkityksessä – ja juuri siitä Niemi nyt puhuu – jargonilla tarkoitetaan kieltä, joka herättää ärtymystä ja jota on vaikea ymmärtää.
Jargon on tilanneriippuvaista. Varmasti sen tunnistaa siitä, että toisen ihmisen kielenkäyttö tuntuu vaikeasti ymmärrettävältä, teennäiseltä tai etäiseltä, Niemi sanoo ja huomauttaa, että jargon voi olla myös harmitonta arkikieltä.
”Ihmisestä saattaa tuntua, ettei hän riitä käyttämällä ihan tavallista kieltä ja puhumalla ihan tavallisesti."
Hän kertoo esimerkin, joka on peräisin Eeva Öörnin kirjasta Selkeä kieli, toimivat tekstit.
”Ratkaisu on neutraali yleiskielinen sana, mutta sitä voidaan käyttää myös niin, että siitä tulee ärsyttävää jargonia. Esimerkiksi se saattaa tuntua jargonilta, jos ovesta käytetään sanaa sisäänkäyntiratkaisu.”
Jargonia käyttävällä ihmisellä on Niemen mukaan monesti epävarma olo. Jargonin käyttö voi olla esimerkiksi yritys peitellä ammatillista epävarmuutta.
”Ihmisestä saattaa tuntua, ettei hän riitä käyttämällä ihan tavallista kieltä ja puhumalla ihan tavallisesti. Mitä jos paljastuu, etten ole tässä skenessä tai etten osaa?”
Jos käytämme kieltä, jota kaikki eivät ymmärrä, työnteko ei suju niin tehokkaasti kuin se voisi sujua.
Niemi muistuttaa, että asiantuntijatyössä lähes kaikki työelämässä liittyy viestintään, teksteihin ja tiedonvaihtoon. Työnteko on viestimistä sekä tekstien lukemista ja niiden kirjoittamista. Jos käytämme kieltä, jota kaikki eivät ymmärrä, työnteko ei suju niin tehokkaasti kuin se voisi sujua.
”Moni on istunut palaverissa, jossa kaikki ovat ihan pihalla eikä kukaan uskalla kysyä, mistä on kyse. Jos isossa korporaatiossa noihin palavereihin kulutetun ajan laskisi henkilötyövuosiksi, huomattaisi, että se maksaa satoja tuhansia euroja. Iso osa palkkakuluista siis kuluu tehottomaan viestintään.”
Jargon hankaloittaa myös asiakastyötä, Niemi muistuttaa. Asiakaspalvelu on monissa organisaatioissa siirtynyt verkkoon. Jos asiakkaat eivät ymmärrä siellä käytettyä kieltä, ihmiset kuormittavat puhelinasiakaspalvelua soitoillaan.
”Viesti ei voi puhutella asiakasta, jos hän ei ymmärrä lukemaansa. Organisaatiolähtöinen puhetapa tulee kääntää asiakaslähtöiseen.”
Niemen mukaan jargon ei ole itsessään ongelma, vaan se tuo esille työelämässä olevia ongelmia. Jargon paljastaa esimerkiksi sen, kuinka etäällä johto on työntekijöistä ja tavoitteet käytännön tekemisestä.
”Tekstiin liittyvät kysymykset nähdään harvoin strategisina kysymyksinä. Viestinnän asiantuntijat pitäisi saada mukaan liiketoiminnan kehittämiseen eikä vain siitä kertomiseen siinä vaiheessa, kun kaikki on jo valmista”, Niemi sanoo.
”Jos kaiken taustalla on hähmäistä ajattelua, ei siitä viestiminen ole mahdollista ilman jargonia."
Hänen mukaansa jargon syntyy monesti siinä vaiheessa, kun organisaatiossa vasta määritellään, mitä halutaan olla.
”Jos kaiken taustalla on hähmäistä ajattelua, ei siitä viestiminen ole mahdollista ilman jargonia. Viestijän pitäisi päästä kysymään selventävät kysymykset heti strategiatyön alussa.”
Mitä varhaisemmassa vaiheessa jargon karsitaan, sitä selkeämpää ja tehokkaampaa työskentely on myöhemmässä vaiheessa, Niemi muistuttaa.
”Jos esimerkiksi strategiatyöstä karsitaan jargon, sitä ei tarvitse tehdä aina strategiaa toimeenpantaessa.”
Niemi tiedostaa, ettei jargon ole aina yksittäisen ihmisen vika, vaikka yksittäinen ihminen tuottaisikin jargonia. Esimerkiksi toimistossa työskentelevä markkinoija voi saada työpöydällensä epämääräisen briiffin tai juuri sellaisen tapauksen, jossa jargonia ei ole karsittu asiakkaan käyttämästä kielestä alun perinkään.
”Tuohesta ei saa takkia. Mutta jos olisin mainostoimistossa, sanoisin rohkeasti, että ei tästä pysty tekemään hyvää kampanjaa. Toki silloin on olemassa riski siitä, että menettää asiakkaan tai projektin.”
Yksi esimerkki jargonin käytöstä yritysmaailmassa on Niemen mukaan se, että monen yrityksen verkkosivuilta voi olla vaikeaa löytää tieto siitä, mitä kyseinen organisaatio oikeastaan tekee.
Yritykset kertovat nettisivuillaan jonkun suuremman tarinan kautta, mitä ne ovat ja tekevät, Niemi sanoo. Mutta lopulta voi olla vaikeaa ymmärtää, mitä ne ihan käytännössä tekevät ja kenelle tai minkä toimialan yritys on kyseessä.
Ääneen lausutut kysymykset voisivat johtaa siihen, että huomattaisi, että viisi vuotta kehitetyssä palvelussa ei olekaan mitään järkeä tai että siinä on keskitytty täysin vääriin asioihin.
”Ei voida olla viestintätoimisto vaan ollaan muutostoimisto, mutta oikeasti tehdään kuitenkin viestintää. Ehkä niin halutaan erottautua muista toimistoista. Siinä ei kuitenkaan onnistuta, koska kaikki, mitä kerrotaan, on niin abstraktilla tasolla”, Niemi sanoo.
Hänen mukaansa jargoniin liittyvän ongelman ydin on jatkuva taloudellisen voiton optimointi.
”Mainostoimiston copy haluaa saada palkkansa ja hänen työnantajansa seuraavan kvartaalin liikevaihtotavoitteen täyteen. Asioita tehdään mielessä vain lyhyen aikavälin tavoitteet, kuten se, että kampanja onnistuu sen sijaan, että korjattaisi todellisia ongelmia.”
Jatkuvan voitontavoittelun vuoksi ihmisillä ei ole aikaa tai rohkeutta kysyä tärkeitä kysymyksiä, Niemi sanoo. Ääneen lausutut kysymykset voisivat hänen mukaansa johtaa siihen, että huomattaisi, että viisi vuotta kehitetyssä palvelussa ei olekaan mitään järkeä tai että siinä on keskitytty täysin vääriin asioihin.
”Kysymykset voisivat johtaa isoihin muutoksiin, jotka vaativat resursseja. On helpompaa ja halvempaa paikata ongelmia kielen avulla.”
