🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.

– Tee jotain järkevää. Maalaa vaikka.

Nuo sanat nyt 44-vuotiaan Patrik Korhosen appiukko lausahti vävylleen vuonna 2017, ja ne muuttivat Korhosen elämän.

Tuo vuosi on jäänyt hyvin Korhosen mieleen. Hän oli hetki sitten hypännyt startup-maailmaan ja tilannut uuden auton. Kävi kuitenkin niin, että henkilökemiat eivät uudessa työpaikassa natsanneet. Korhonen jäi yhteisestä sopimuksesta pois startupista ja alkoi miettiä, mitä tekisi seuraavaksi.

Jotain pitäisi keksiä, sen hän tiesi. Perheenlisäystäkin kun olisi pian tulossa. Korhonen huomasi, että työelämän vaatimukset stressasivat häntä. Tunnollisena ihmisenä hänellä oli aina ollut tapana kantaa ylpeydellä paljon vastuuta työstään.

Korhosen puolison isä huomasi vävynsä kuormituksen.

– Sitten hän sanoi ne sanat ja antoi mulle pensselit käteen, Korhonen muistelee.

”Meillä on tarve jättää jälki itsestämme. Tämä on varmaankin mun tapani tehdä se.”

Hän totteli appiukkoaan, joka on harrastanut maalaamista ja käsitöitä koko elämänsä ajan. Sitä pitkään myynnin ja markkinoinnin parissa työskennellyt Korhonen ei ole joutunut katumaan. Hän jäi nopeasti koukkuun maalaamiseen. Eikä kyseessä ollut vain hetken innostus: muutama vuosi myöhemmin Korhonen päätti yrittää hankkia elantonsa maalaamalla.

– Meillä on tarve jättää jälki itsestämme. Tämä on varmaankin mun tapani tehdä se, Korhonen tuumii.

Patrik Korhonen valmistui Tampereen ammattikorkeakoulusta yrittäjyyden ja markkinoinnin koulutusohjelmasta vuonna 2003. Osana opintojaan hän perusti Villivisio-mainostoimiston yhdessä opiskelukavereidensa kanssa. Kun Korhonen valmistui, hän päätti jättää toimiston, mutta opiskelukaverit jatkoivat sen pyörittämistä.

– Villivisiossa loin suhteita yritysmaailmaan. Sen verkoston kautta sain ensimmäisen oikean työpaikkani, Korhonen kertoo.

Se oli kouluttajan työtä Keskolla. Korhonen koulutti K-ryhmän henkilökuntaa myymään K-plussakortin luottopalveluita kuluttaja-asiakkaille. Kun K-luotto Oy myytiin Nordealle, Korhonen siirtyi rahoituspäällikön tehtäviin, sen jälkeen mediamyynnin pariin Sanomalle. Siellä vierähti kymmenisen vuotta.

– Sitten huomasin kaipaavani jotain uutta, Korhonen muistelee.

Silloin tapahtui lyhyeksi jäänyt kokeilu startup-alalla – ja silloin appiukko iski Korhoselle ne kohtalokkaat pensselit käteen. Samana vuonna hän siirtyi töihin sisältömarkkinointitoimisto Dinglelle, jossa työskenteli myyntijohtajana vuoteen 2020 asti.

Korhonen ei ollut koskaan ennen harrastanut maalaamista saati ajatellut olevansa luova.

– Luovuuteen ei koskaan hirveästi kannustettu. Työni markkinoinnin parissa oli sitä, että pyysin luovia ideoita muilta.

Tosin nuorena Korhonen muistaa pitäneensä piirtämisestä. Itä-Pasilassa lapsuutensa asunut poika vietti paljon aikaa kirjastossa inspiroitumassa.

– Kävin lukemassa sarjikset, ja sain niistä vaikutteita piirtämiseen. Piirsin dinosauruksia ja karikatyyreja kavereistani. Olin vilkas lapsi, mutta piirtäminen toi elämääni eräänlaista rauhaa, Korhonen kertoo.

”Luovuuteen ei koskaan hirveästi kannustettu. Työni markkinoinnin parissa oli sitä, että pyysin luovia ideoita muilta.”

Murrosiän jälkeen piirtäminen kuitenkin jäi. Mutta samaa rauhaa kuin piirtäminen lapsuudessa tuo Korhosen elämään nykyään maalaaminen.

Korhonen maalasi ensin markkinointityönsä ohella. Kun hän huomasi, että hänen tekemisensä kiinnosti ja suosio kasvoi, alkoi hän käyttää maalaamiseen yhä enemmän aikaa.

– Asiat on edenneet vähitellen, ja sitten heräsi ajatus siitä, että mitä jos harrastuksesta voisikin tulla ammatti.

Korhonen kutsuu itseään urbaaniksi nykytaiteilijaksi. Hän sanoo saaneensa vaikutteita muun muassa Itä-Pasilasta, jossa graffittikulttuuri oli vahva osa muuta katukulttuuria, kuten skeittausta ja rapmusiikkia. Korhonen tekee yrityksensä kautta kuvataidetta, muraaleja ja seinämaalauksia sekä yrityksille että yksityisille asiakkaille.

Koko aiemman työuransa kaupallisella alalla tehnyt Korhonen on huomannut, että kaupallisuus on taidealalla sekä synti että hyvä asia.

– Sun pitäisi tehdä taidetta sielullasi ja puhutella ihmisiä. Mutta jos samaan aikaan katsot maailman menestyneimpiä taiteilijoita, niin nehän on äärikaupallisia ja suunnattoman suuria henkilöbrändejä.

Korhosen mukaan digitalisaatio on muuttanut taidealaa merkittävästi. Se on mahdollistanut sen, että taiteilija ylipäätään voi luoda itsestään henkilöbrändin, hän sanoo.

– Ulkomailla henkilöbrändäystä tehdään erinomaisesti. Taiteilijat ovat pystyneet viemään taidettaan täysin uusiin sfääreihin muun muassa sosiaalisen median avulla.

Korhonen sanoo, ettei hänellä ole rajoitteita kaupallisuuden suhteen. Hän kuitenkin myöntää, että rajanveto taiteen ja kaupallisuuden välillä on ajoittain vaikeaa. Oletko uskottava taiteilija, jos teet taidetta, koska haluat myydä sitä eteenpäin, Korhonen kysyy. Hän sanoo haluavansa myydä teoksiaan ennen kaikkea siksi, että haluaa ne ihmisten pariin.

”Ulkomailla henkilöbrändäystä tehdään erinomaisesti. Taiteilijat ovat pystyneet viemään taidettaan täysin uusiin sfääreihin muun muassa sosiaalisen median avulla.”

– Jos haluat, että joku löytää sut, et voi istua himassa odottamassa, että oveen koputetaan. Se, että sut löydetään, vaatii verkostoitumista, somepostauksia, nettisivuja, sähköpostien lähettämistä ja ihmisten tapaamista kasvokkain eli siis markkinointia. Tiedän, että sitä opetetaan jo Aalto-yliopiston taidekoulutuksessakin, esimerkiksi somen hyödyntämistä.

Korhonen toteaa, että seinä- ja muraalimaalausmarkkinat ovat Suomessa vielä lapsenkengissä.

– Meillä kaikkea ulkomaalausta pidettiin graffitina ja töhrynä 2010-lukuun saakka.

Korhonen tekee parhaansa kaupallistaakseen palvelutarjoamaansa siten, että voisi jatkossa tehdä sitä, mihin kokee intohimoa – siis maalata. Ensimmäiset kuvataidenäyttelynsä hän on jo pitänyt, ja seuraava pystytetään helmikuuksi 2022 Tampereelle.

Ei Korhonen kuitenkaan ole jättänyt myyntiä ja markkinointia kokonaan. Hän tekee edelleen konsultointia yrityksille. Mutta siihenkin Korhonen liittää mielellään usein visuaalisuuden.

– Yrityksillä on monesti haasteita implementoida strategioitaan tai arvojaan. Miksei siinä käytettäisi apuna visualisointia, jolloin ne olisivat paljon kiinnostavampia kuin silloin, kun ne lojuvat unohdettuina jossain pilvipalvelussa, Korhonen kysyy.

Hän sanoo, ettei erota toisistaan markkinoija-Patrikia ja taiteilija-Patrikia. Hän on molempia ja paljon muuta: myyjä, graafikko, konsultti, muotoilija, isä – ja omien sanojensa mukaan keskinkertainen jalkapalloilijakin.

Korhosen pitkän tähtäimen tavoite on työllistää paitsi itsensä myös muita ihmisiä. Korhonen uskoo, että hänen tekemiselleen on entistä enemmän tarvetta, kun yritysten ymmärrys visuaalisuuden merkityksestä liiketoiminnassa kasvaa.

– Brändien viestejä voidaan vahvistaa esimerkiksi muraaleilla, strategioita implementoida visuaalisin keinoin, työympäristöjen viihtyvyyttä lisätä maalauksin. Tässä kaikessa nivoutuvat yhteen taide, rakennuttajat sekä suunnittelu-, arkkitehti- ja designtoimistot. Monenlaista tekijää tarvitaan.

Mutta juuri nyt Korhosella on mietteet tälle vuodelle sovituissa projekteissa.

– Maalaaminen on muuttanut mua hyvällä tavalla rauhallisempaan suuntaan. Olen enemmän läsnä. Elämässä on enemmän värejä kuin aikaisemmin.