Oman hiilijalanjäljen tarkastelu ja hiilineutraaliuden tavoittelu on ollut monien yritysten tavoitteena jo pitkään. Nyt suomalaisessa hankkeessa kehitetään menetelmää, jolla voidaan tarkastella myös yrityksen luontojalanjälkeä, eli toimintojen haittoja luonnon monimuotoisuudelle.

Vuoden alussa alkavassa yhteishankkeessa selvitetään S-ryhmän luontojalanjälki. Jalanjäljen arvioi Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom. Menetelmän kehitystyön rahoittavat S-ryhmä ja Sitra. Hanke toimii pilottina uuden laskentamallin kehittämiselle.

Hankkeen tavoitteena on kehittää työkaluja yritysten ja organisaatioiden luontohaittojen arviointiin. S-ryhmän kannalta voidaan siis esimerkiksi tarkastella, millaisia haittoja uuden marketin rakentaminen aiheuttaa luonnolle ja miten huoltoasemalla myytävän kahvin kasvattanut plantaasi on jyrännyt alkuperäisluontoa.

– Erityisen haastavaa on tunnistaa arvoketjun eli esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden ostojen luontohaittoja. Hankintojen kautta suuri osa suomalaisen kulutuksen aiheuttamista luontohaitoista siirtyy maamme rajojen ulkopuolelle eripuolille maapalloa, Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho kertoo tiedotteessa.

Menetelmää on aiemmin testattu arvioimalla Jyväskylän yliopiston toiminnan ja hankintojen aiheuttamat luontohaitat. Sama työ nostetaan uudelle tasolle arvioimalla koko S-ryhmän eri toimintojen aiheuttama luontojalanjälki.

– Vaikka luontohaittojen vaikutukset esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuteen on jo tunnistettu, meillä ei ole vielä ilmastomittareiden kaltaisia työkaluja luontohaittojen mittaamiseen. Mittareita kuitenkin tarvitaan pikaisesti, jotta voimme ymmärtää koko arvoketjumme haitat ja asettaa tavoitteita niiden vähentämiseksi, SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa korostaa.

Hankkeen tuloksena syntyvä laskentamalli on julkinen ja minkä tahansa organisaation käytettävissä. Luontojalanjälkensä hallitseva organisaatio voi tulevaisuudessa olla yhä paremmassa asemassa vastaamaan vaatimukseen turvata luonnon monimuotoisuus.

– Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on, että luontohaittojen laskenta on valtavirtaa ja osa kaikkien kirjanpitovelvollisten tuloslaskelmaa, Kotiaho kertoo.

Pilottihanke kestää vuoden 2025 loppuun saakka.