Muutama vuosi sitten Suomessa syntyi ilmiö, jossa elintarvikekauppoihin rantautui iltaisin punalappujen metsästäjiä. Tänä päivänä punalappujen perässä juoksee tuhannet ihmiset joka ilta, ja parhaiden alennusten löytäminen käy kilpailusta. 

Punalapulla tarkoitetaan tuotetta, jonka alennusprosentti nousee ilta-aikaan 60:een.

Valtakunnallisen Hävikkiviikon vuoksi S-ryhmä on julkaissut punalapputilastojaan viime vuodelta, ja osuuskaupparyhmän mukaan sen kaupoissa myytiin viime vuonna liki 90 miljoonaa punalaputettua tuotetta.

– Viime vuonna asiakkaamme ostivat noin 87 miljoonaa punalaputettua tuotetta. Eniten hävikkiuhan alta pelastetaan kaupoissamme muun muassa pakattuja kala- ja lihatuotteita, kuten lohifileetä tai jauhelihaa, sekä paistopistetuotteita, kuten riisipiirakoita, croissantteja ja lihapasteijoita, kertoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho.

Punalapputuotteista on siis kasvanut valtava bisnes, joka todennäköisesti kasvaa vielä merkittävästi. Siitä pitää huolen maailman nykyinen taloustilanne: lähes kaikkien perusasioiden – kuten ruoan – hinta kasvaa, mutta palkat eivät kasva suhteessa yhtä nopeasti. Ostovoimaa laskee, ja tarjousruoan arvo ihmisille kasvaa. 

– Asiakkaistamme valtaosa kertoo ostavansa punalaputettuja tuotteita hinnan vuoksi eli säästääkseen ruokakuluissa, Päällysaho jatkaa.

Hinnan ohella hävikin vähentäminen on myös ympäristöteko.

– Yhä useampi valitsee punalapputuotteen myös ekologisista syistä ja osallistuakseen konkreettisella tavalla hävikin hillitsemiseen.

K-ryhmän myyntidata paljastaa, että punalaputettujen tuotteiden kappalemääräinen myynti oli kasvanut elokuun loppuun mennessä lähes 12 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

K-ryhmän kyselyn mukaan 69 prosenttia suomalaisista kertoo ostavansa viimeisen käyttöpäivän tuotteita alennettuun hintaan. Suomalaiset hyödyntävät ruokaostoksissaan mielellään myös muita tarjouksia, sillä 87 prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista ilmoitti seuraavansa tarjouksia ja ostavansa tarjoustuotteita.

Sekä K-ryhmä että S-ryhmä ovat onnistuneet pienentämään hävikkiään vuosien saatossa. K-ryhmässä ruokahävikin määrä on vähentynyt tänä vuonna neljällä prosentilla verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. S-ryhmä sanoo kauppojensa ruokahävikin vähentyneen 18 prosenttia vuodesta 2014.

Punalaputettujen tuotteiden ohella tärkeässä roolissa on muun muassa tilauksien optimointi.

– Tilaustoiminnassa hyödynnämme tarvesuunnittelua, ja teemme jatkuvaa hävikin ja valikoiman hallintaa erilaisten työkalujen avulla. Lähellä viimeistä käyttöpäivää olevista tuotteista teemme kampanjoita, ja tuotteita tietysti myös punalaputetaan. Kaiken jäljelle jäävän syömäkelpoisen ruoan lahjoitamme ruoka-apuun, sanoo K-Citymarket Joensuu Pilkon kauppias Juha Kupiainen.

S-ryhmän ruokakaupoissa on käytössä yhteinen ennustepohjainen tilausjärjestelmä.

– Tärkeintä on menekin ennustaminen datan kautta, eli tilataan tuotteita sen verran, mitä myydään. Tämä on jatkuvaa tasapainoilua. Tilauksia ja saldoja ja jokaista hävikkiin kirjattua grammaa seurataan, jotta tiedämme mistä hävikkiä syntyy, kertoo osuuskauppa Varuboden-Oslan aluepäällikkö Annina Kallinen.

Hävikkitrendi antaa brändeille tärkeää tietoa kuluttajatrendeistä mutta myös kauppojen toimintatavoista, sillä hyllyyn jämähtäminen tuo brändille lähtöpassit koko kaupasta.

– Seuraamme aiempaakin tarkemmin tuotteiden menekkiä, ja niin sanotut hyllynlämmittäjät saavat lähteä. Tietyt tuotteet voivat olla valikoimissa myös kausittain, silloin kun niille on aitoa kysyntää, Kallinen päättää.

Lähteet: S-ryhmä ja K-ryhmä