Helsingin Sanomien kannessa ilmoitettiin keväällä poikkeuksellisesta kesätyöpaikasta. Viinejä maahantuova Viinitie Oy haki siinä kesän ajaksi kahta samppanjanmaistajaa. Aiempi kokemus viineistä ei ilmoituksen mukaan ollut tarpeen.
– Saimme työpaikkaan satoja hakemuksia, ja Duunitorilla ilmoitusta on katsottu kymmeniä tuhansia kertoja. Näyttää siltä, että siitä tulee luultavasti tämän vuoden katsotuimpia ilmoituksia, Viinitie Oy:n markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Anton Varho kertoo.
Kesätyökampanjan rooli on tietysti ensisijaisesti markkinoinnillinen. Varho kertoo, ettei tarkoituksenakaan ole löytää valmista viiniasiantuntijaa, sillä niitä yrityksessä riittää valmiiksi. Esimerkiksi Suomen viidestä arvostetun Master of Wine -tittelin omaavasta henkilöstä kaksi työskentelee Viinitiellä.
– Tarkoituksena on, että löytäisimme maistajaksi ihan tavallisia ihmisiä. Aluksi meidän oli tarkoitus rekrytoida yksi kesätyöntekijä, mutta lopulta päätimme palkata kaksi, jotka ideaalitilanteessa olisivat mahdollisimman erilaisia, Varho kertoo.
Rekrytointikampanja lähti siitä ajatuksesta, että samppanja mielletään liian usein juhlajuomaksi, jonka nauttimiseen tulee olla jokin erityistilaisuus, kuten häät, vappu tai uusivuosi.
– Haluaisimme arkipäiväistää samppanjanjuontia niin, että ihmiset voisivat juoda samppanjaa vaikka tiistai-iltana, jos on jokin syy kohottaa arkea. Osana tätä ajatusmallia haluamme kuulla kansan äänen eli sen, miten ihmiset näkevät ja kokevat samppanjan.
Kesätyöntekijöiden kesä kuluu La Chouette de Champillon -samppanjabrändin parissa. Käytännössä he tulevat pestinsä aikana oppimaan itse tuotteesta ja tarinasta sen takana. He myös luovat sisältöä kahden kuukauden matkastaan samppanjan maailmassa.
.png)
– Emme rajoita valittujen henkilöiden sisällöntuotantoa juurikaan. Lähtökohta on se, että palaute olisi aitoa. Emme halua laittaa sanoja valittujen suuhun, Varho sanoo.
Pelkästään viinipalkalla kesätyöntekijöiden ei tarvitse kesäänsä viettää, vaan heille maksetaan tietysti myös kuukausipalkkaa. Varho ei vielä osaa arvioida, paljonko samppanjaa tulee kesän aikana kulumaan, mutta tarkoitus ei ole, että kesätyöntekijät rälläävät samppanjahuuruissa kaksi kuukautta putkeen.
– Duuni ei ole juomista ja päihtymistä, vaan maistelua. Siihen voi sisältyä vaikka brunssien tai piknikkien järjestäminen ystäville. Tosi moni hakijoista onkin nostanut esiin sen, että olisi hienoa pyytää ystävät kylään ja jakaa pullo porukalla.
Markkinointi tiukasti säännellyllä alkoholialalla ei ole aivan helppoa. Varho muistuttaa, että Viinitien kampanja on alalla poikkeuksellinen, ja yritys haluaakin hieman ravistella ja rikkoa viinialalla vallitsevia viestinnän normeja.
– Samppanja yhdistetään usein yökerhoon, mansikoihin ja high-lifeen, ja olemme halunneet tehdä nyt vähän eri tavalla. Kyseessä on kuitenkin arvokas brändi, joten työn ei ole tarkoitus mikään hupihomma, vaikka työnimike onkin hieman viihteellinen, Varho sanoo.
Samppanjaa maahantuovassa yrityksessä tietysti toivotaan, että suomalaisten alkoholinkulutus keskittyisi hiljalleen määrästä laatuun.
– Talous sakkaa ja ihmiset joutuvat kiristämään kukkaronnyörejä, mutta alle 40 euron samppanja on kuitenkin monelle saavutettavissa. Ei tarvitse ostaa vaikkapa kallista käsilaukkua saadakseen oman dopamiiniannoksensa, Varho toteaa.
