25 prosenttia suomalaisyritysten hallitusten jäsenistä on naisia, eikä sukupuolijakauma muuttunut vuoden 2023 aikana merkittävästi, kertoo valtion pääomasijoitusyhtiö Tesin selvitys.

Hallitusten puheenjohtajista naisia on vain noin 15 prosenttia.

Informaatio- ja viestintäala on vielä selvästi kaikkien yritysten keskiarvoa selvästi miesvaltaisempi. Alan yritysten hallituksissa naisia on vain 14 prosenttia ja vuonna 2023 aloittaneista uusista hallitusjäsenistä vain 13 prosenttia. Naisten osuus uusista hallitusjäsenistä putosi seitsemän prosenttiyksikköä vuodesta 2022.

Vertailun vuoksi esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalvelualalla sekä koulutuksen alalla naisten osuus hallitusjäsenistä on yli 40 prosenttia. Myös perinteisesti miesvaltaisiksi miellettyjen rakentamisen, teollisuuden, maa-, metsä- ja kalatalouden sekä vesi-, viemäri- ja jätehuollon aloilla yritysten hallituksissa on selvästi suurempi osuus naisia kuin informaatio- ja viestintäalalla.

Rahoitus- ja vakuutusalan yritykset ovat puolestaan tehneet merkittävän, lähes 20 prosenttiyksikön harppauksen naisten nimityksissä uusiksi hallitusjäseniksi.

Informaatio- ja viestintäala on kuitenkin kansainvälisimpien alojen joukossa. Viime vuonna uusista hallituksen jäsenistä alalla oli 19 prosenttia ulkomaalaisia. Kahden vuoden aikana osuus on kuitenkin pudonnut viisi prosenttiyksikköä. Kaiken kaikkiaan alan hallitusjäsenistä kahdeksan prosenttia on ulkomaalaisia, kun kaikkien yritysten hallituksissa osuus on viisi prosenttia.

Tesin selvityksessä oli mukana kaikki vähintään viisi henkilöä työllistävät yritykset lukuun ottamatta kansainvälisten yritysten suomalaisten tytäryrityksiä. Kaikkiaan mukana oli noin 17 000 suomalaista yritystä ja 62 000 hallituksen jäsentä.