Tekoäly on tehnyt tuloaan mediaan eri muodoissa, mutta erityisen merkittävää on sen vaikutus tv- ja radiouutisankkureihin, selviää Johtaja on Media! Oy:n Jukka Saksin tuoreesta selvityksestä.

Selvitys nostaa esiin sen, että tekoälyllä luodut ankkurit alkavat haastaa ja jopa korvata tunnettuja toimittajia ja heidän henkilöbrändejään.

Henkilöbrändien rooli tulee vahvistumaan tekoälyn avulla tai siitä huolimatta. Kasvottoman sisällön lisääntyessä ihmiset haluavat seurata muita ihmisiä, joten kasvollisen viestinnän arvo kasvaa, selvityksessä arvioidaan.

Selvityksen mukaan journalistit voivat käyttää tekoälyä automatisoidakseen tehtäviä, kuten taustatiedon keräämisen tai kaavamaisten raporttien kirjoittamisen. Tämä antaa heille enemmän aikaa keskittyä syvällisempään ja analyyttisempaan journalismiin, mikä voi vahvistaa heidän henkilöbrändiään asiantuntijoina.

Tekoälyn avulla journalistit voivat myös tuottaa sisältöä useammilla kielillä tai mukauttaa sisältöä eri yleisöille, mikä voi laajentaa heidän seuraajiensa määrää ja monipuolistaa heidän henkilöbrändiään.

Toimittajien ja muiden mediasisällön tuottajien on mahdollista saada tarkempaa tietoa siitä, millaiset aiheet ja sisällöt resonoivat yleisön kanssa.

Toimittajien ja muiden mediasisällön tuottajien on mahdollista saada tarkempaa tietoa siitä, millaiset aiheet ja sisällöt resonoivat yleisön kanssa. Tämä auttaa heitä puolestaan muokkaamaan omaa henkilöbrändiään tarkemmin.

Saksi toteutti keväällä 2023 viestintäjohtajien tekoälyselvityksen, joka herätti mielenkiintoa ja sai aikaan myös keskustelua. Jatkumona hän halusi selvittää, miten generatiivinen tekoäly heijastuu journalismiin. Saksi haastatteli tutkimukseen 30 journalistisessa työssä toimivaa johtajaa, esihenkilöä ja toimittajaa erilaisista mediayrityksistä.

Haastateltavilta kysyttiin, missä vaiheessa heidän organisaationsa on geneerisen tekoälyn hyödyntämisessä, miten aiheeseen suhtaudutaan ja minkälaisia arvoihin ja vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä tekoäly on herättänyt. Haastatteluissa kysyttiin myös arvioita tekoälyn vaikutuksista työnkuviin, journalistisiin henkilöbrändeihin, sekä vinkkejä tiedotteiden tekijöille. Haastateltavat kertoivat myös näkemyksiään tekoälykuvien roolista journalistisessa työssä.

Selvityksen mukaan suhtautuminen tekoälyyn työvälineenä ja sen hyödyntäminen journalistisessa työssä näyttää vaihtelevan suuresti. Suurimmassa osassa toimituksia on ollut yksittäisiä tekoälykokeiluja, pääosin ChatGPT:tä hyödyntäen.

Vastaajien organisaatioista noin joka viides käyttää ChatGPT:tä aktiivisesti työssään. Vastaavasti noin 30 prosentissa mediayrityksistä aiheesta ei ole keskusteltu johtoryhmätasolla vielä lainkaan. Muutamassa toimituksessa on ollut yksittäisiä kokeiluja kuvasovelluksista, kuten Midjourney tai Dall-E.

Lue myös: MarkkinointiUutiset ottaa tekoälyn avuksi artikkelien kuvituksessa

Vaikka tekoälyllä on mahdollista tuottaa sisältöä itsenäisesti, sen ensisijainen rooli on toimia toimittajien aputyökaluna. Tekoälyä on hyödynnetty toimituksissa esimerkiksi some-jakojen kohdentamisessa, otsikkotestaustyökaluissa ja lukijamarkkinoinnissa.

Toimituksissa kokeillaan tekoälyn käyttöä juttuaiheiden ideointiin, otsikointiin, tekstien tiivistämiseen, oikolukuun ja stilisointiin.

Toimituksissa hyödynnetään selvityksen mukaan myös automatisointia ja sisältöjen moderointia, mutta ihmisen on aina varmistettava lopputuloksen laatu. Näin myös silloin, kun tekoäly toimii uutisankkurina tv:ssä tai radiossa.