Naisten osuus kaikista johtajista Suomessa on 36,8 prosenttia, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry:n Lasikattomittari. Naisten osuus suomalaisissa yhtiöissä, hallinnossa ja järjestöissä on kasvanut neljässä vuodessa reilut viisi prosenttiyksikköä.

Suomen lukema on hyvä, sillä se on parempi kuin OECD-maissa keskimäärin. Parantamisen varaa kuitenkin löytyy. Ilostat-tilastopalvelun mukaan Suomea paremman osuuden ovat saavuttaneet Islanti, Latvia, Ruotsi, Puola, Yhdysvallat, Liettua ja Portugali.

– Jos sukupuolten edustus on 40–60 prosentin välillä, voi todeta, että tasa-arvo toteutuu johtajaksi nousemisessa. Rakkaat länsinaapurimme ovat kivunneet 40 prosentin rajapyykin yli naisjohtajien osuudessa. Suomi tulee Ruotsin perässä., EVAn johtaja Emilia Kullas sanoo järjestön tiedotteessa.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa ei ole naiskiintiötä, mutta siitä huolimatta naisjohtajien osuus kasvaa suomalaisissa pörssiyhtiöissä.

– Kiintiöitä tärkeämpää vaikuttaisi olevan se, kuinka naiset pääsevät etenemään urillaan ennen nousemista ylimpiin johtotehtäviin. Pörssiyhtiön hallitukseen ei ole asiaa ilman tukevaa kokemusta liiketoiminnan johtamisesta. Johtajaksi nousu edellyttää usein isoa työtuntimäärää viikossa. Jotta työn ja perheen voisi yhdistää, kotiin pitäisi palkata apua. Työn ankara verokiila osuu sekä kotiapua palkkaavaan että kotiaputyötä tarjoavaan naiseen, Kullas jatkaa.

Kullaksen mukaan Suomen hallituksen perhevapaauudistus olisi voinut olla parempi naisjohtajien osuuden kasvun kannalta.

– Hallituksen perhevapaauudistus hukkasi mahdollisuutensa parantaa tasa-arvoa. Uudistuksen myötä perhevapaa pitenee, mutta perheet saavat itse päättää, miten 13 kuukauden mittainen vapaa jaetaan. Näyttää siltä, että ilman pakkoa jatkossakin pienten lasten kanssa ovat kotona enimmäkseen äidit. Kotihoidontukeen hallitus ei uskaltanut koskea lainkaan.