(1).jpg)
Digibarometri 2021 kertoo, että Suomi on edelleen maailman kärkeä digitaalisuuden hyödyntämisessä. Digibarometri vertailee ja mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä 22 maan kesken kolmella eri tasolla sekä kolmella pääsektorilla. Tasoina ovat edellytykset, käyttö ja vaikutukset ja pääsektoreina yritykset, kansalaiset ja julkinen.
Suomen hyvä sijoitus johtuu etenkin julkisen puolen sektorista, jossa Suomi on ensimmäisenä. Suomi on ykkösenä myös edellytyksiä vertailtaessa. Kokonaisuudessaan Suomen edelle yltää vain Tanska. Ruotsi nappasi kolmossijan ja Norja nelossijan.
Tilasto ei ole kuitenkaan Suomen kannalta kovin lupaava, sillä Suomella on yrityspuolella paljon ongelmia ratkottavana. Yksi huolestuttava merkki on Suomen ICT-pääoman vaikutus bruttokansantuotteen kasvuun, joka on vertailumaiden joukossa häntäpäässä. Tässä tilastossa Suomi ei ole menestynyt pitkään aikaan, joten kyse ei ole vain äkillisestä muutoksesta.
Huolenaihetta tulee etenkin verkkokaupan kehityksessä, joka on ollut hidasta Suomessa. Yritysten verkkokauppamyynnin keskimääräinen osuus koko liikevaihdosta oli vuonna 2019 vain seitsemän prosenttia. Kahdeksassa vuodessa kasvua oli tapahtunut vain prosentin verran.
Heikko kehitys selittyy pitkälti suomalaisten yritysten verkkokauppainnon vähäisyydellä. Viime vuonna suomalaisyrityksistä 18 prosenttia harjoitti verkkokauppamyyntiä, ja myös EU-27-maissa prosenttiosuus on sama. Suomen kohdalla huolestuttavaa on etenkin se, että prosenttilukema oli 10 vuotta sitten vain kaksi prosenttia alhaisempi, joten kehitys on ollut todella hidasta. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa verkkokauppaa harjoittavien yritysten osuus oli suurempi jo vuonna 2011 kuin Suomessa vuonna 2020. Vertailussa Suomen ohi ovat menneet muun muassa Liettua, Serbia ja Kroatia.
Verkkokaupan heikko kehitys selittää osin myös suomalaisten verkko-ostokäyttäytymistä, joka poikkeaa monista muista maista. Yhä useammat suomalaiset kuluttaja-asiakkaat käyttävät pelkästään ulkomaisia verkkokauppoja. Vuonna 2010 suomalaisista verkosta ostavista kuluttajista 89 prosenttia oli tehnyt ostoja kotimaisista verkkokaupoista viimeisen vuoden aikana, kun taas vuonna 2019 vastaava osuus oli enää 78 prosenttia. Ruotsissa vain joka viidestoista verkko-ostaja hyödynsi yksinomaan ulkomaisia verkkokauppoja, joten ero Suomeen on valtava.
Suomalaiset verkkokaupat eivät luonnollisesti houkuttele myöskään ulkomaisia asiakkaita. Ulkomaisille asiakkaille myyminen on lähes harvinaisinta Euroopassa. Vuonna 2019 keskimäärin 43 prosenttia erooppalaisista verkkokaupoista myi ulkomaille, mutta suomalaisista vain kolmasosa.
– Verkkokauppaa tulisi arvioida paljon laaja-alaisemmin. Esimerkiksi kansainvälisen myynnin sekä verkkokauppasovellusten ja alustojen hyödyntämisen näkökulmasta suorituskykymme on nykyisellään selvästi Euroopan keskitason alapuolella. Syyt tälle tulisi perusteellisesti selvittää tutkimuksella. Myöskään yritysten välisen verkkokaupan merkitystä ei tule unohtaa, sanoo Etlan tutkija Juri Mattila (kuvassa) tiedotteessa.
Digibarometri 2021 julkaisijat ovat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Suomen Yrittäjät. Toteutuksesta vastaa Etlan tytäryhtiö Etlatieto.
