Super Bowlin eli jenkkifutiksen mestaruusottelun väliajan mainospaikat ovat yksi kalleimmista ja halutuimmista mainosmuodoista maailmassa. 

Super Bowlia seuraa vuosittain yli 100 miljoonaa katsojaa pelkästään USA:ssa ja noin 160 miljoonaa globaalisti. Mestaruusottelu tavoittaa siis noin kolmanneksen Yhdysvaltain väestöstä. Millään muulla yksittäisellä medialla on äärimmäisen hankalaa tai jopa mahdotonta tavoittaa yhtä suurta osaa väestöstä yhden illan aikana.

Super Bowl -mainonta maksaa hunajaa. CBS Newsin mukaan mainostajat maksavat 30 sekunnin mainospaikasta tänä vuonna arviolta seitsemän miljoonaa dollaria. Yksinkertaistetulla laskukaavalla Super Bowl -mainonnan kontaktihinta on siis noin 70 euroa (yleisö USA:ssa) tuhatta katsojaa kohden.

Kantarin tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2021 Super Bowliin investoitu mainosdollari tuotti keskimäärin 4,6-kertaisen tuoton.

Super Bowl -mainonnan hinta on noussut vuosi vuodelta ärhäkästi. Vuonna 1968 mainoksesta pulitettiin noin 37 500 euroa per 30 sekuntia. Hinta on siis noussut noin 184-kertaiseksi. Tämä on paljon, kun ottaa huomioon, että inflaatio vastaavana aikana on ollut vain noin yhdeksänkertainen ja Super Bowlin katsojamäärä vain noin tuplaantunut.

Hinta kuulostaa hurjalta, mutta niin kuulostavat sen tehotkin. Kantarin tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2021 Super Bowliin investoitu mainosdollari tuotti keskimäärin 4,6-kertaisen tuoton. Näkyvyydestä laadukkaassa mediaympäristössä, joka tavoittaa laajan joukon, kannattaa siis maksaa.

Super Bowl -mainoksia arvuutellaan, julkaistaan, jaetaan ja kommentoidaan sosiaalisessa mediassa jo viikkoja ennen itse tapahtumaa. Mainosten laatua ihannoidaan – ja ihan syystäkin – niin maailmalla kuin meillä Suomessa.

Suomi on pieni maa noin 5,5 miljoonan väestöllään. Kieltämme ei juuri puhuta muualla maailmassa. Super Bowlin kaltaisten globaalien ilmiöiden rakentaminen olisi siten tämän kokoisella markkina-alueella käytännössä järjetöntä.

Kymmenen Uutisia seurasi Suomi-Kanada-jääkiekko-ottelun erätauolla 25.5.2023 yhteensä noin 1,5 miljoonaa suomalaista.

Meillä on kuitenkin omat superbowlimme, joista meidän tulisi olla piskuisena kansakuntana tavattoman ylpeitä sen sijaan, että väheksymme niiden laatua, tavoittavuutta ja tehokkuutta. Esimerkkejä piisaa;

Kymmenen Uutisia seurasi Suomi-Kanada-jääkiekko-ottelun erätauolla 25.5.2023 yhteensä noin 1,5 miljoonaa suomalaista eli noin 27 prosenttia koko väestöstä (lähde: Finnpanel, TV-vuosi 2023).

Helsingin Sanomien painettua lehteä ja digisisältöjä lukee päivittäin keskimäärin yli 1,4 miljoonaa ihmistä eli noin 25 prosenttia koko väestöstä (lähde: Kansallinen mediatutkimus / Helsingin Sanomat 22.9.2023).

Mainonnan suunnitteluosaamisen laatua on niin ikään turha vähätellä. Suomalaiset pokkasivat vuoden 2023 Cannes Lions -mainoskilpailussa vähältä kuulostavat neljä palkintoa eli 0,73 palkintoa miljoonaa asukasta kohden. Jenkit nousivat palkintosijoille messevät 218 kertaa, joka on 0,66 palkintoa miljoonaa asukasta kohden eli vähemmän kuin Suomen saldo.

Hyvä Suomi! Meillä on kyky ja osaaminen rakentaa merkittävän kokoisia ja laadukkaita kotimaisia mediasisältöjä sekä niihin laadukasta ja tehokasta mainossisältöä. Jatkuvan itsekritiikin sijaan meidän tulisi olla mieluummin aidosti ylpeitä siitä, mihin yhtenä maailman pienimmistä markkinointimaista kykenemme.