Minulta kysyttiin esimerkkiä todella vaikuttavasta markkinoinnista. En keksinyt siihen hätään mitään järkevää. Vastaus oli kuitenkin yhtäkkiä ilmiselvä, kun Sex and the City- eli Sinkkuelämää-sarjalle ilmestyi viime viikolla jatkoa.
Sex and the City myi meille oivalluksen siitä, että itsenäiset naiset ovat upeita eivätkä säälittäviä. Että ystävyys on monesti vahvempi kuin parisuhde. Se näytti, että deittailu voi olla välillä vaikeaa – mutta niin se on kaikille. Ja sai ajattelemaan, että New York on paikka, jonne itsenäisen naisen ystävineen pitää päästä. Sitten se myi meille ihan valtavasti muotia. Edelleen vähän nolottaa myöntää, että ostimme neljään naiseen kevään 2009 New Yorkin reissulta 27 laukkua.
Alkuperäinen sarja vaikutti identiteettiini enemmän kuin kehtasin tuolloin myöntää. Ei parikymmentä vuotta sitten televisiota tehty naisten näkökulmasta. Sex and the City oli raikas ja rohkea tienraivaaja aikana ennen influencereita. Se myös tuotteisti ja myi newyorkilaisen elämäntyylin tavalla, joka upposi isoon osaan suomalaisistakin pari-kolmekymppisistä naisista kuin Manolot tuoreeseen nurmikkoon.
Ei parikymmentä vuotta sitten televisiota tehty naisten näkökulmasta. Sex and the City oli raikas ja rohkea tienraivaaja aikana ennen influencereita.
Kun viimein vuonna 2008 pääsin New Yorkiin ensi kertaa, tuntui kuin olisin saapunut uuteen maailmaan ja kotiin yhtä aikaa. Seuraavana ja sitäkin seuraavana vuonna matkustimme New Yorkiin tyttökavereiden kanssa vähintään viikoksi kerrallaan. Pyhiinvaelsimme Carrien asunnon portaille Perry Streetille, jonotimme Magnolia Bakerysta ällömakeita cupcakeja ja kävimme martineilla “Aidanin ja Steven baarissa” sekä näimme Marina Abramovicin taideperformanssin, kuten Carrie ja Charlotta siinä jaksossa, jossa Carrie tapasi venäläisen ihailijansa.
Innostuttuani kaivoin esiin matkapäiväkirjani reilun kymmenen vuoden takaa noilta neljän tytön reissulta.
"Iltapäivällä olimmekin jo Greenwich Villagen Duplex-pianobaarissa nauttimassa cosmopolitaneja. Pianisti soitti nurkassaan tv-sarjojen tunnusbiisejä ja alkuillan aurinko siivilöityi ikkunoiden läpi kuluneille nahkapenkeille. Pöytä keikkui juuri sen verran, että drinkkejä oli mahdoton saada läikyttämättä suuhun asti. Meidän nauru peitti miltei alleen Tyttökultien tunnarin. Lopulta, kun Annu oli pianistin pyynnöstä säestänyt tamburiinilla Uptown Girlin, oli aika lähteä eteenpäin. Päädyimme “porn bingoon” baariin, jota nettiarvostelu kuvasi ’I think Bette Midler’s ass exploded in here – glitter and sparkles everywhere. Even people from space can see how gay this place is.” Nauratti. Ja onneksi menimme, sillä siellä tutustuimme Wesiin ja Curtisiin."
Muistot noilta matkoilta kietoutuvat sarjan kohtauksiin. Teksteistä ei aina voi päätellä, elimmekö omaa elämäämme vai tahatonta Sinkkuelämää-simulaatiota.
"Kävin Christian Louboutinin putiikissa sovittamassa kenkiä (liian kapeat mun jalalle). Myöhemmin ostin Marc Jacobsin nahkatakin ja muuta ihanaa Century 21-outletista. Mietin ääneen, onko oranssi rotsi liian riehakas, mutta Astan mielestä se oli “ihan sun näköinen”. Kaupat tuli. Lueskelin kuittia hotellissa ääneen: pienellä fontilla oli ”you paid $508” ja isommalla ”you saved $680”. Pelkkää säästöä taas tämäkin reissu!”
New Yorkin reissut olivat yltiöpäisen kuluttamisen joutsenlaulu aikana, jolloin ilmastoahdisus teki vasta tuloaan ja onnen tunnusmerkki oli walk-in closet täynnä ihania vaatteita ja asusteita.
New Yorkin reissut olivat yltiöpäisen kuluttamisen joutsenlaulu aikana, jolloin ilmastoahdisus teki vasta tuloaan ja onnen tunnusmerkki oli walk-in closet täynnä ihania vaatteita ja asusteita. Oi, ja miten upeaa, että Carriella oli Marimekon verhot.
Nyt lohtuna ovat vanhan kaudet ja jatko-osa And just like that. Mutta töissä jo keskustelimme, koska saisimme Sex and the City -versumin, joka on vielä enemmän kuin sarja? Jossa voin kohdata ystävät, penkoa virtuaalikauppojen rekit ja imeytyä ison omenan sykkeeseen? Ystäviä voi jo nyt nähdä virtuaalisesti, ja lähivuosina VR-lasit muuttuvat niin pieniksi, että cocktailia voi juoda ilman pilliäkin. New Yorkin 3D-malli on jo rakenteilla. Balenciagalla, Guccilla ja monella muulla design-brändeillä on jo virtuaalimallistot.
Haloo naiset! Me rohkeat edelläkävijät, joilla on muutakin tekemistä kuin kutoa kotona sukkaa.
Laura Olin tekee töitä virtuaalitodellisuudessa mutta ei suostu luopumaan paperi-Hesarista. Olin ruotii kolumneissaan uutta teknologiaa ja sen liepeillä olevia ilmiöitä markkinoinnin rillien läpi.
