Hero-tason mainonnan laatu on laskenut arvioni mukaan jo 10–15 vuotta. Hälyä ja valitettavan keskitasoista banneria on netti pullollaan samalla, kun TV tykittää taktista tarjousmainontaa. Vaikuttaa siltä, että laadusta ei välitetä, vaan raha laitetaan keskinkertaisen paskan pyörittämiseen ja tekemiseen. Toki ymmärrän tämän, jos luvut ovat kehittyneet oikeaan suuntaan: mitäpä sitä sitten laatuun panostamaan.
Uudet tekoälyt ottavat osaa yhä laaja-alaisemmin markkinoinnin ja viestinnän tehtäviin. Statistan datan mukaan maaliskuussa 2023 peräti 73 prosenttia yhdysvaltalaisista markkinoijista käytti generatiivisia tekoälyjä organisaatioissaan niin sisällön editointiin kuin kuvien ja videoiden luomiseen sekä tekstin generoimiseen.
On harmi, jos teknologiasta saatavat lisävoimat kanavoidaan pelkästään määrään eikä laatuun.
Kun generatiivisten tekoälyjen käyttö sisällöntuotannossa yleistyy, laskee hinta, joka sisällöntuottajalle ollaan valmiita maksamaan. Se antaa mahdollisuuden tuottaa entistä enemmän huonoa ja keskinkertaista bittijätettä. Entisenä markkinointiviestinnän suunnittelijana ja tekijänä on mielestäni harmi, jos teknologiasta saatavat lisävoimat kanavoidaan pelkästään määrään eikä laatuun. Osaavissa käsissä tekoäly mahdollistaisi myös parempilaatuisen sisällöntuotannon entistä halvemmalla ja helpommin.
Esimerkiksi Hollywood-tasoisen filkan promptaus ei vaadi pian enää kuin satkun tai pari lisenssimaksuja kuussa. Visuaalisesti päräyttävien kaupallisten sisältöjen toteutus ei siis jää enää kuvaus- tai mallipalkkioista kiinni. Toki ajattelusta, näkemyksellisyydestä ja asiantuntijuudesta pitää ja kannattaa edelleen maksaa tekoälytaikojen tekijöille eli teoksia generoiville luoville nörteille – mutta myös ostajille. Tekoälykkään luovan työn ostaminenkin vaatii nimittäin asiantuntemusta.
Tekoälykkään luovan työn ostaminenkin vaatii asiantuntemusta.
Mutta haluammeko, jaksammeko tai osaammeko me markkinoinnin ammattilaiset enää panostaa laatuun? Onko kyky kertoa vaikuttavia kaupallisia tarinoita uhrattu lyhytvideoiden, natiiviartikkeleiden, vaikuttajayhteistöiden ja bannereiden alttareilla, joilla markkinointisuunnitelman saatteena “swipetime on sekan verran”.
Ethän ymmärrä väärin. En ole puristi, jonka mielestä vain kokosivun printtikansi tai 45 sekuntia pitkä TV-mainos ovat kelvollisia markkinointisisältöjä. Kaikelle on paikkansa, ja sitä kannattaa tehdä, mikä tutkitusti toimii. Joskus kuitenkin kannattaa olla rebel ja kokeilla, mitä tapahtuu, kun nostaa laadullista rimaa hiukan korkeammalle.
Vai haluatko sittenkin vain päästä helpolla? Jos haluat, ei ole ihme, jos tekoälyn tulo työpaikoille ahdistaa ja pelottaa.
Jukka Niittymaa on luova nörtti ja tekoäly- ja innovaatiojohtaja. Työssään hän valmentaa monenlaisia organisaatioita tekoälykkääseen aikaan ja sekä tekee että vetää tekoälyprojekteja asiakkaille. Tämän ohessa hän myös tutkii Jyväskylän kauppakorkeakoulussa generatiivisten tekoälyjen vaikutusta viestintään ja markkinointiin.
