Tekoälyn käyttö rekrytoinnin apuvälineenä jakaa työnantajat kahteen leiriin, selviää Duunitorin ja Taloustutkimus Oy:n tuoreesta Kansallisesta rekrytointitutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan suhtautuminen tekoälyyn rekrytoinnin apuvälineenä on jakautunut selvästi kahtia.
– Tutkimustulos viestii siitä, että tekoäly näyttäytyy monin paikoin vielä epämääräisten uhkien tai mahdollisuuksien kautta, ja mielikuvat muodostuvat ennemmin mediasta luetun kuin oman kokemuksen perusteella, kertoo Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto tiedotteessa.
Kyselyyn vastanneista 29 prosenttia lisäisi tekoälyn hyödyntämistä rekrytoinneissa. Lähes yhtä moni vastaaja oli asiasta täysin eri mieltä.
Tekoälyn puolestapuhujat perustelivat kantaansa muun muassa sillä, että tekoäly nopeuttaa hakemusten seulontaa. Parhaimmillaan tekoälyn kuvattiin korjaavan rekrytoinnin epäkohtia, kuten eriarvoisuutta.
Vastustajien leirissä huolta herättivät esimerkiksi harhaanjohtavuus ja inhimillisen harkinnan puute. Tekoälyn pelätään painottavan joitain tiettyjä piirteitä, jolloin rekrytointi on vaarassa yksipuolistua tai muuttua puolueelliseksi.
Vaiston mukaan tekoälyn laaja soveltaminen rekrytointeihin ei ole vielä kovinkaan kehittynyttä. Hän kuitenkin muistuttaa, että tekoäly toimii kuten sitä on opetettu:
– On edelleen ihmisen vastuulla varmistaa, että tekoäly ei esimerkiksi vahingossa päädy syrjiviin valintoihin.
Vaisto uskoo, että tulevaisuudessa tekoälyä tullaan hyödyntämään rekrytoinneissa enemmän.
Kansallinen rekrytointitutkimus toteutettiin nyt yhdettätoista kertaa. Tutkimukseen osallistui 570 rekrytoinnin, henkilöstöhallinnon, viestinnän, markkinoinnin ja liiketoimintajohdon ammattilaista.
