”Ei, toimitusjohtajan ei tarvitse ymmärtää markkinointia. Mutta kyllä se synnyttää kilpailuetua ja auttaa työtä merkittävästi, jos ymmärtää.

Työskentelen huonekaluliike Vepsäläisen toimitusjohtajana, mutta taustani on markkinoinnissa. Olen tehnyt 20 vuoden matkan markkinointialalla. Tein pitkän uran Hasanilla, mutta mukaan on mahtunut myös monta muuta työnantajaa ja kokemusta. Se on ollut äärimmäisen hyvä koulu toimitusjohtajan tehtävää ajatellen.

Olen 50-prosenttisesti puku- ja excel-ihminen ja 50-prosenttisesti luova. Luovuus ei ole mainonnan ja markkinoinnin yksinoikeus, vaan siitä on hyötyä myös toimitusjohtajana. Se liittyy kaikkeen liiketoiminnan osa-alueisiin, kuten ongelmaratkaisuun ja liiketoiminnan kehittämiseen, sillä mitään uutta harvoin luodaan ilman luovaa ajattelua.

Kuusi päivää ennen kuin aloitin Vepsäläisen toimitusjohtajana, yrityksessä otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Se lamautti toiminnan käytännössä täysin. Olimme kuukaudessa kriisiyhtiö.

"Markkinointi auttoi meitä koronakriisissä. Parhaat brändimme kasvoivat jopa 200 prosenttia keskellä Uudenmaan sulkua."

Markkinointi auttoi meitä siinä tilanteessa. Markkinoinnilla pystyimme ostamaan itsellemme aikaa laittaa järjestelmä ja prosessit kuntoon. Läpi pahimman kriisin teimme myyntiä voimakkaasti aktivoivia toimenpiteitä, vaikka emme tavallisesti ole mukana alalle tyypillisissä alennuspeleissä. Teimme toimenpiteet kuitenkin kilpailijoista poikkeavalla tavalla ja mekaniikoilla, jotta emme samalla heikentäneet laadukasta brändimielikuvaamme.

Meille markkinointi on ollut äärimmäisen hyvä väline ylläpitää kasvua muissakin tilanteissa, joissa on pitänyt tehdä yrityksen kehittymisen kannalta olennaisia rakennemuutoksia.

Markkinointi auttoi meitä myös koronakriisissä. Kun korona iski, oli ensin tehtävä pikaisesti pakolliset sopeuttamistoimet. Heti sen jälkeen paneuduin markkinointiviestintään. Siinä tohinassa tartuin itsekin kynään ja jopa kameraan. Pystyimme tekemään onnistuneen kampanjan niin nopeasti, että bisneksemme lähti käyntiin useita viikkoja ennen muuta toimialaa. Parhaat brändimme kasvoivat jopa 200 prosenttia keskellä Uudenmaan sulkua.

Koska ymmärsin toimitusjohtajana markkinoinnin mahdollisuudet, pystyimme reagoimaan tilanteeseen niin nopeasti. En usko, että olisimme selvinneet näistä kriiseistä niin hyvin ilman toimivaa markkinointia.

"Markkinointi on perinteisesti yksi parhaita keinoja vaikuttaa yrityksen liiketoiminnan kehitykseen."

Yrityksissä on tiettyjä ydinprosesseja. Usein unohtuu, että markkinointi on yksi niistä. Se on kasvun, maineen ja brändiarvon keskeinen luoja. Monesti arvostetaan enemmän esimerkiksi toimitusjohtajan ymmärrystä tilinpäätöksestä kuin markkinoinnista. Tilinpäätös on kuitenkin vain seuraus aiemmin tehdyistä valinnoista. Niihin valintoihin ja niistä seuraaviin tuloksiin voidaan vaikuttaa markkinoinnilla.

Jos markkinointi nähdään pelkkänä mainontana, on luonnollista, ettei sen ymmärtämistä pidetä toimitusjohtajalle merkityksellisenä. Markkinointi on kuitenkin paljon laajempi asia kuin vain mainontaa ja markkinointiviestintää. Se muun muassa tuottaa yrityksen käyttöön dataa siitä kaikkein tärkeimmästä eli asiakkaista: mitä he ajattelevat ja kokevat, mitä ostavat ja mitä eivät mutta voisivat ostaa, jos asioita muutettaisiin johonkin suuntaan?

Markkinointi on perinteisesti yksi parhaita keinoja vaikuttaa yrityksen liiketoiminnan kehitykseen. Oikeanlainen asiakasymmärrys antaa oikeanlaista polttoainetta yrityksen kehitystoimenpiteille.

Toimitusjohtaja on usein se, joka nimittää markkinointijohtajan. On tärkeää, että toimitusjohtaja voi luottaa markkinointiin. Yhteistyön markkinointiin on oltava tiivistä – pelkkä raporttien pyytäminen ja lukeminen ei riitä. Se unohtuu suomalaiselta johdolta turhan usein.”