Tekoälyyn oli pitkään helppo suhtautua samoin kuin fiilistelyyn AR:n ympärillä vuosia sitten. Tuolloin visioitiin, että lisättyä todellisuutta on pian kaikkialla myymälöistä keskivertokansalaisten olohuoneisiin. Käytännössä isoin edistys oli lopulta Pokemon Go ja Snapchatin filtterit. Kivoja juttuja molemmat, mutta ei niillä vielä koko maailmaa muutettu.

AR-hypetykseen verrattuna ChatGPT pääsi yllättämään. Useimmat odottivat tekoälyn kehittyvän hiljalleen vuosien ja jopa vuosikymmenten saatossa ja ainakin luovuuden säilyvän tuolloinkin ihmisten etuoikeutena. Toisin kuitenkin kävi.

Lähitulevaisuudessa asiantuntija-alan ihmisen aika ei mene loputtomaan tekstihinkkaukseen tai kalvojen täyttämiseen.

Tänä päivänä markkinointiviestintätoimistot kertovat kilpaa hyödyntävänsä teköälyä kampanjoissaan ja strategit juhlivat ChatGPT:n hoitaessa heidän puolestaan edes osin pitkät tekstit ja prosessihahmotelmat. Viimeistään varsin merkittävän kokoisen median Buzzfeedin ilmoitettua alkavansa tuottaa sisältöä teköälyn avulla kävi kaikille päivänselväksi, että nyt maailma todella muuttuu. 

Ja se on ihan hyvä asia.

Teköälyä on demonisoitu mediassa ahkerasti muun muassa kertomalla, mitkä kaikki työt katoavat ensimmäisenä. Kohun keskellä unohtuu helposti se, että ei tekoäly ole mitenkään erityisemmin tulossa – se on täällä jo.

Digitaalinen mainonta on kymmenen vuoden takaiseen verrattuna monella tavalla jo automatisoitunut, ja tekoäly järjestelee mainosten viestejä ja visuja sekä kohdentaa niitä mahdollisimman tehokkaasti. Chatbotit hoitavat asiakaspalvelun ensimmäisen kohtaamispisteen yhä useammin niin virastoissa kuin yrityksissäkin. Algoritmit etsivät puolestamme meitä kiinnostavat sisällön somesta ja uutisalustoilta. Markkinointitoimistojen ihmiset kuvittavat presentaatiot kuvapankkien penkomisen sijaan muutamassa minuutissa Dallen avulla.

ChatGPT ja tulevat kilpailevat teknologiat ovat luonteva jatkumo kehitykselle, ja kehitys on tälläkin kertaa uhkan sijaan lähinnä mahdollisuus.

Mukavuudenhalu on oivallinen motivaattori, joka saa ratkaisemaan kiistanalaiset kysymykset nopeammin kuin uskommekaan.

Historia osoittaa, että aina joidenkin työtehtävien kadotessa syntyy uusia ammatteja ja työtehtäviä – tai ainakin moni voi keskittyä yhä enemmän olennaiseen omassa työssään. Teköälyyn pohjautuvat työkalut säästävät meidät niiltä kaikkein tylsimmiltä töiltä ja sallivat jättää aikaa ajatteluun ja toivottavasti myös arvon tuottamiseen. Lähitulevaisuudessa asiantuntija-alan ihmisen aika ei mene loputtomaan tekstihinkkaukseen tai kalvojen täyttämiseen.

Sen sijaan asiantuntijaihmisen tärkein taito tulee olemaan vision tai muun tavoitteen määrittäminen (tekoälyn avustuksella tietenkin) ja ihmisten johtaminen kohti haluttua lopputulosta ChatGPT:n piirtämää prosessia mukaillen. Jäljelle jäävä työ ei sekään ole helppoa, mutta se, että voi keskittyä olennaiseen, on kerrassaan kaunis ajatus.

Olen hyvin tietoinen siitä, että tekoälyyn ja sen käyttöön liittyy vielä paljon niin eettisiä kuin lainsäädännöllisiäkin kysymyksiä. Pohdittavana on muuan muassa se, mistä lähteistä tekoäly dataa ammentaa, kuka tiedon omistaa, mihin sitä käytetään ja kuka sillä rikastuu.

Haluan kuitenkin uskoa, että ihmisen mukavuudenhalu on oivallinen motivaattori, joka saa ratkaisemaan kiistanalaiset kysymykset nopeammin kuin uskommekaan. Sen jälkeen niin minulla kuin sinullakin on luultavasti ikioma assistentti käytössämme.

P.S. Suunnittelin kirjoittavani tämän kolumnin tekoälyn avulla, mutta ChatGPT oli ruuhkautunut. Tässäkin suhteessa joudumme siis pärjäämään vielä hetken omillamme.