Suomalaisista suuryrityksistä vain 17 prosenttia hyödyntää tällä hetkellä generatiivista tekoälyä omassa liiketoiminnassaan. Yritysten suhtautuminen tekoälyn vaikutuksiin on kaksijakoista: Lähes kaikki uskovat GenAI-teknologioiden muuttavan yrityksensä liiketoimintaa, mutta vain 8 prosenttia suuryritysten johdosta arvioi muutoksen olevan merkittävä ja vasta puolet kertoo valmistautuvansa tekoälyn hyödyntämiseen.

Solitan ja IRO Researchin toteuttaman tutkimuksen mukaan yritysjohto Suomessa on selkeästi odottavalla kannalla. Yritykset, joilla on jo kokemusta tekoälyn hyödyntämisestä, uskovat kuitenkin vahvasti sen positiivisiin vaikutuksiin.

Suuryrityksistä 51 prosenttia kertoo valmistautuvansa generatiivisen tekoälyn jonkinlaiseen hyödyntämiseen. Noin kolmannes vastaajista ei hyödynnä generatiivista tekoälyä liiketoiminnassaan eikä käynnissä myöskään ole generatiiviseen tekoälyyn liittyviä aloitteita tai linjauksia. Eniten tekoälyn muutosvoimaan uskoo yritysten ylin it-johto.

Kuitenkin vain kaksi prosenttia vastaajista ei usko generatiivisen tekoälyn muuttavan liiketoimintaansa. Vastaajista 17 prosenttia uskoo generatiivisen tekoälyn vaikuttavan yrityksen tuottavuuteen vähintään melko merkittävästi.

Yritykset, joilla on jo kokemusta generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä, uskovat vahvasti sen positiivisiin vaikutuksiin: 75 prosenttia jo kokemusta omaavista yrityksistä uskoo sen muuttavan omaa liiketoimintaa ja 45 prosenttia uskoo sen vaikuttavan myönteisesti myös yhtiön tuottavuuteen.

– On merkittävä havainto, että kokemusta generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä jo omaavat yritykset uskovat vahvemmin sen positiivisiin vaikutuksiin. Kilpailu uusien teknologioiden hyötyjen saavuttamisesta kiihtyy globaalisti. Suomalaisyhtiöiden on herättävä kokeilujen tärkeyteen sekä omaa toimialaa ja liiketoimintaa koskevien riskien syvälliseen ymmärtämiseen, Solitan generatiivisen tekoälyn soveltamisesta ja kehittämisestä vastaava Lasse Girs kertoo tiedotteessa.

– Kokeilijayhtiöt ovat pääasiassa panostaneet henkilöstönsä kouluttamiseen generatiiviseen tekoälyyn liittyen sekä tuoneet valitut generatiivisen tekoälyn työkalut henkilöstön saataville. Lisäksi nämä yritykset ovat panostaneet generatiivisen tekoälyn käyttöönottoa tukevaan syväosaamiseen joko kumppaneidensa tai omien tekoälytiimiensä kautta, Solitan tekoälyliiketoimintaa johtava Mikael Ruohonen lisää.

Eniten suuryritysten ylin johto näkee generatiivisen tekoälyn tuovan hyötyjä ja mahdollisuuksia viestintään ja sisällöntuotantoon (74 %), asiakaspalvelun paranemiseen, (64 %) sekä tuotannon ja markkinoinnin tehostamiseen (62 %). Johtajista 60 prosenttia arvioi generatiivisen tekoälyn tehostavan myyntiä ja markkinointia omassa yrityksessä.

Tutkimuksesta selviää myös, että suomalaisyritykset tunnistavat huonosti generatiivisen tekoälyn tuomat riskit ja eettiset ongelmat, mutta toisaalta myös sen mahdollistaman laajemman potentiaalin.

– Eettinen liiketoiminta on yrityksissä iso arvo, mutta GenAI:n kohdalla sitä ei tunnisteta. Yhtiöt eivät näytä tiedostaneen esimerkiksi generatiivisen tekoälyn tuotantoketjua. Suurten kielimallien taustalla on valtavasti epäinhimillisissä oloissa tehtyä alipalkattua ihmistyövoimaa, Solitan kestävästä AI:sta vastaava Anna Metsäranta sanoo.