Koronakriisi on luonnollisesti lisännyt ammattitaitoisen viestinnän tarvetta organisaatioissa ja koko yhteiskunnassa, mikä on lisännyt viestintätyöntekijöiden työkuormaa. Asian vahvistaa Viestinnän ammattilaisten liiton ProComin Luottamus ja maine -tutkimus, jossa selvitettiin liiton jäsenten näkemyksiä koronakriisin vaikutuksista muun muassa viestintätyöhön organisaatioissa.

Tutkimuksesta selviää, että jopa 85 prosenttia vastaajista kokee, että viestinnän painoarvo on kasvanut korona-aikana omassa organisaatiossa. Jopa 86 prosenttia vastaajista kertoo, että sisäisen viestinnän määrä on kasvanut omassa organisaatiossa. Myös ulkoisen viestinnän määrä on kasvanut, sanoo 62 prosenttia vastaajista.

– Viestinnän arvo tulee näkyväksi poikkeustilassa. Kriisit pakottavat organisaatioita, poliittisia toimijoita ja viranomaisia tarkastelemaan omia prosessejaan ja arvojaan. Moni yhteiskunnallinen kehitys on vauhdittunut tai alkanut juuri kriisien jälkeen, toteaa ProComin toimitusjohtaja Elina Melgin.

Työkuorman kasvaminen näkyy negatiivisesti etenkin viestintäjohtajien työtyytyväisyydessä, sillä Suomessa on nyt työhönsä tyytyväisiä viestintäjohtajia 35 prosenttiyksikköä vähemmän kuin ennen koronakriisiä. 85 prosenttia johtavista viestijöistä sanoo jaksavansa työssään hyvin tai melko hyvin. Muista viestijöistä samaa sanoo 87 prosenttia.

– Vaikuttaa siltä, että korona-ajan viestintä on kuormittanut erityisesti viestintäjohtoa. Aiemmissa vastaavissa kyselytutkimuksissa juuri johtavat viestijät ovat sekä jaksaneet paremmin että olleet muita viestijöitä motivoituneempia alastaan.

Lähde: ProCom