Vain 32 prosenttia organisaatioista ajattelee, että heidän työnantajaviestintänsä on erottuvaa, selviää tuoreesta Duunitorin ja Taloustutkimuksen Työnantajabrändi ja rekrytointimarkkinointi Suomessa 2024 -tutkimuksesta, joka on osa Kansallista rekrytointitutkimusta.
Ainoastaan 37 prosenttia tutkimukseen vastanneista uskoo, että heidän organisaationsa työnantajaviestintä vastaa kohderyhmien tarpeita.
– Ongelman ydin on se, että työnantajabrändien johtaminen on edelleen alikehittynyttä suomalaisissa organisaatioissa. Myös kohdeyleisöjen huomioiminen on laiskaa: jauhetaan kliseitä merkityksellisyydestä, vastuullisuudesta ja näköalapaikoista ymmärtämättä, että haluttu osaaja kuulee samat laulut joka paikasta. Laajemmin kyse on suomalaisten päättäjien ongelmallisesta suhteesta brändiin ja markkinointiin. Markkinointi nähdään ensisijaisesti kuluna, eikä investointina, Duunitorin johtava työnantajakuvakonsultti Lauri Vaisto kertoo tiedotteessa.
Työnhaku Suomessa 2023 -tutkimuksesta puolestaan selviää, että ainoastaan 27 prosenttia työnhakijoista on sitä mieltä, että työnantajat kykenevät erottumaan toisistaan. Vain 32 prosenttia vastaajista kokee, että työnantajat pystyvät puhuttelemaan juuri heitä.
Samassa tutkimuksessa 48 prosenttia vastaajista kertoi jättäneensä hakematta työtä, koska työnantaja ei vakuuttanut heitä.
– Tyypillisin syy heikolle vaikuttavuudelle on konkretiaa välttelevä puhetapa – niin sanottu tyhjä länkytys. Jos työstä ja työyhteisöstä ei kyetä kertomaan osaajaa puhuttelevalla tavalla, välittyy helposti tunne, ettei työnantaja ole vaivautunut miettimään asioita osaajan näkökulmasta. Yksilötasolla on aika turhauttavaa, jos potentiaalinen työnantaja on kuin liukas saippua, josta ei saa mitään otetta. Silloin voi päätyä paikkaan, jossa ei viihdy tai jättää tarttumatta tilaisuuteen, joka olisi itselle hyödyllinen, Vaisto kritisoi.
1. Yllätä yksityiskohdilla. Monet työnantajaviestit tursuavat yleisiä ilmaisuja merkityksellisyydestä, vastuullisuudesta, ja monimuotoisuudesta. Kerro mieluummin, mitä merkitystä työllänne on ja mitä konkreettista olette tehneet vastuullisuuden eteen.
2. Löydä oma sävysi. Vaikka tarjolla oleva työ olisi samankaltainen kuin kilpailijalla, tapanne puhua työnantajana ei tarvitse olla. Erottuvaa viestintää voi rakentaa myös erilaisilla tyylilajeilla. Muista pitää puhetyyli uskollisena työyhteisön todelliselle kulttuurille.
3. Anna suunvuoro työntekijöille. Harva osaaja jaksaa lukea korporaatiokielisiä luetteloita työpaikan erinomaisuudesta. Päästä omat työntekijäsi ääneen. Heidän kertomuksensa ovat ehkä rosoisempia, mutta myös uskottavampia ja kiinnostavampia kuin luettelot.
4. Keskity siihen, mikä on aidosti tärkeää. Yhdellä alalla liikuntaseteli on luksusta, toisella osa peruspakettia. Älä unohda kertoa palkan ohella muista eduista. Korosta niitä etuja, jotka ovat erityisiä ja kohdeyleisöillesi tärkeitä.
5. Panosta hakijakokemukseen. Työnantajabrändin johtaminen ei ole pelkkää ulkoista markkinointia. Kun olet nähnyt vaivaa ansaitaksesi hakijan kiinnostuksen, rakenna suhdetta koko rekrytointiprosessin ajan.
