EU:n palkka-avoimuusdirektiivi tulee voimaan Suomessa kesään 2026 mennessä. Tuoreen tutkimuksen mukaan palkka-avoimuuteen valmistautumiseen liittyy suuria haasteita.

Vain 40 prosenttia työnantajista on aloittanut varautumisen palkka-avoimuuteen. Asia selviää tuoreesta Duunitorin ja Taloustutkimuksen yhdessä tekemästä Työnantajabrändi ja rekrytointimarkkinointi Suomessa 2024 -tutkimuksesta, joka on osa Kansallista rekrytointitutkimusta.

Tutkimukseen vastanneista 33 prosenttia sanoo, että heidän organisaatiossaan ei ole aloitettu varautumista palkka-avoimuuteen. 28 prosenttia vastaajista ei osaa sanoa, onko varautuminen aloitettu.

– Palkka-avoimuuden toteuttaminen vaatii organisaatioilta isoja liikkeitä, kuten palkan määräytymisen yhdenmukaistamista, dokumentointia ja sisäistä viestintää, sanoo Duunitorin työnantajakuvakonsultti Vilma Vikman tiedotteessa.

Vikman arvelee, että monien organisaatioiden johdossa ei olla vielä täysin ymmärretty EU-direktiivin vaatimuksia ja aikataulua, eikä muutoksen ajaminen ole tästä syystä noussut johdon agendalla vielä kriittiseksi. 

– Totuus kuitenkin on, että kesä 2026 tulee yllättävän nopeasti, Vikman toteaa.

Isoissa organisaatioissa on otettu suurempia askeleita kohti palkka-avoimuutta kuin pienissä. Yrityksistä, joissa työntekijöitä on 500 tai enemmän, 52 prosenttia on varautunut palkka-avoimuuteen. 11–49 työntekijän organisaatioista vain 25 prosenttia on valmistautunut palkka-avoimuuteen ja peräti 48 prosenttia ei ole.

Viimeistään kesällä 2026 voimaan astuvan EU:n palkka-avoimuusdirektiiviin tavoitteena on poistaa sukupuolten välisiä palkkaeroja ja puuttua palkkasyrjintään.

Direktiivin myötä kaikkien työnantajien on esimerkiksi kerrottava avoimen tehtävän palkka tai palkkahaarukka joko työpaikkailmoituksessa tai muulla tavoin ennen työhaastattelua. Yli sadan hengen organisaatioiden on lisäksi raportoitava sukupuolten välisistä palkkaeroista.

Kaikkien työnantajien on myös tarvittaessa osoitettava, etteivät he ole rikkoneet samapalkkaisuutta ja palkka-avoimuutta koskevia EU:n sääntöjä. 

Vastaajat kokivat suurimpina haasteina palkka-avoimuuteen liittyen kolme asiaa:

46 prosenttia vastaajista pitää suurena tai erittäin suurena haasteena sitä, että ymmärrys siitä, mitä palkka-avoimuus tarkoittaa, puuttuu. 45 prosenttia pitää haasteena sitä, että palkan määräytymistä on vaikea yhdenmukaistaa. Yhdenmukaisten tehtäväkuvausten puuttumisen näkee haasteena 42 prosenttia vastaajista.

– Rekrytointialalla palkka-avoimuudesta on puhuttu näkyvästi viime vuosina, mutta laajemmin käsite on varmasti jäänyt vielä epämääräiseksi. Moni ei välttämättä tiedä, että jo palkkahaitari on riittävä merkintätapa työpaikkailmoituksissa, Vikman kuvailee.