%20(1)(1).jpg)
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut myös lukuisat suomalaisyritykset toimimaan. Muun muassa Kesko, S-ryhmä ja Stockmann ovat päättäneet lopettaa venäläistä alkuperää olevien tuotteiden myynnin. Neste puolestaan kertoi pyrkivänsä korvaamaan venäläisöljyn. Monet yritykset päättivät yhteistyönsä venäläisomisteisen jääkiekkojoukkue Jokerien kanssa.
Sodan ensimmäisinä päivinä suomalaisbrändit pysyivät hiljaa muutamia yksittäistapauksia lukuun ottamatta. Se ei ole ihme, sillä tilanne on täysin uusi myös yrityksille, joissa on jouduttu pohtia tarkasti, miten kriisiin pitää suhtautua.
Tässä piileekin oleellisin kysymys: mikä on yrityksille oikea tapa toimia juuri nyt?
Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme sanoo ymmärtävänsä, että yrityksillä – kuten kaikilla muillakin – on nyt kova tarve solidaarisuuden osoittamiseen, ja siksi esimerkiksi venäläistuotteiden myymisen lopettaminen on luonnollinen valinta.
– On vaikea arvioida näiden tekojen merkitystä isossa kuvassa. Vaikuttaa siltä, että nämä ovat yrityksiltä enemmänkin symbolisia tekoja. Toivon kuitenkin, että yrityksissä mietitään vastuullisuutta kokonaisvaltaisemmin ja arvioidaan myös tekojen vaikutuksia, Lumme kertoo MarkkinointiUutisille.
Lumme ei kritisoi solidaarisuustekoja, mutta hän korostaa kokonaisvaltaisen vastuullisuuden merkitystä. Jos niin sanotusti oma pesä ei ole kunnossa, niin esimerkiksi Ukrainan kriisiin liittyvät toimet voivat jälkikäteen näyttää huonolta ja vahingoittaa brändiä.
– Siitä voi tulla helposti mieleen kaksinaismoralismi tai vastuullisuuspesu. Se voi näyttää ikävältäkin, jos yritys ei omassa ydintoiminnassaan huolehdi kestävän yhteiskunnan rakentamisesta.
Kokonaisvaltainen vastuullisuus on laaja käsite, mutta yksinkertaisuudessaan sen voidaan katsoa tarkoittavan sitä, että yritys toimii jokaisella saralla päivänvalon kestävällä tavalla.
– Oman toiminnan on oltava yhteiskunnallisesti kestävää kaikista näkökulmista. Jokaisen yrityksen pitäisi miettiä muun muassa sitä, miten siirrytään pois fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä tai että huolehditaanko ihmisoikeuksista omissa arvoketjuissa, Lumme summaa.
Tähän asti suomalaisbrändien teot ovat olleet hyvin yksiulotteisia Ukrainan kriisin kohdalla: venäläistuotteiden myynti on lopetettu, vienti on lakkautettu ja Venäjällä olevia toimintoja on päätetty tai ollaan päättämässä. Kyseiset teot kohdistuvat lähinnä tavallisiin venäläisihmisiin, eikä ongelman alkulähteeseen, maan hallintoon.
Siksi on oleellista pohtia, ovatko suomalaisbrändien teot oikeasti vastuullisia. Lumme muistuttaa, että yritysten pitäisi miettiä myös venäläisiä ihmisiä.
– Venäläisillä on ihmisoikeuksia, joita pitää kunnioittaa. Monilla suomalaisyrityksillä on Venäjällä työntekijöitä, joista pitää huolehtia. Yrityksillä on vastuu heistä. Jos Venäjän johtoa haluaa painostaa, kannattaa miettiä samalla, ettei teko aiheuta lisää inhimillistä kärsimystä.
Jos suomalaisyhtiö esimerkiksi päättää siirtää tuotantoaan Venäjältä muualle, työttömyys lisääntyy. Maksumiehinä ovat tilanteeseen täysin syyttömät ihmiset.
– Tällaisessa tilanteessa voisi miettiä esimerkiksi tuotannon keskeyttämistä ja uhata maasta lähtemisellä, mutta samaan aikaan maksaa palkkaa työntekijöille. Painetta pitää laittaa Venäjän valtionhallintoa kohtaan, ei omia työntekijöitä, Lumme sanoo.
Painetta pitää laittaa Venäjän valtionhallintoa kohtaan, ei omia työntekijöitä.
Eikä yritysten pidä miettiä vain venäläisten kohtaloa, vaan myös suomalaisten. Esimerkiksi venäläisomisteisen Teboilin boikotoiminen iskee lujaa suomalaisiin Teboil-yrittäjiin ja heidän työntekijöihinsä.
– Yrittäjiä voi tukea esimerkiksi käymällä kahvilla ja pullalla huoltamolla, jos ei halua ostaa polttoainetta. Samaa solidaarisuutta pitäisi osoittaa heitä kohtaan. Heille pitäisi viestittää, että boikotin kohteena ei ole yrittäjä, jota pitäisi myös muistaa tukea.
Lumme toivoo, että yritykset ottavat asiakseen myös kertoa toimenpiteidensä arvioiduista vaikutuksista. Toistaiseksi solidaarisuustoimenpiteitä tehneet yritykset ovat vain kertoneet, mitä he tekevät ja miksi, mutta yksikään taho ei ole viestittänyt, millainen vaikutus toimenpiteellä on.
Jos suomalaisyrityksen teko aiheuttaa esimerkiksi kuljetusyhtiölle tai tuotteen valmistajalle liiketoiminnallisia ongelmia, vaikutukset olisi tärkeää avata, koska läpinäkyvyys on tärkeä osa yritysvastuuta.
– Miten teko vaikuttaa esimerkiksi yhteistyökumppaneihin? Keitä ovat ne ihmiset, jotka päätöksestä kärsivät? Näihin kysymyksiin olisi tärkeää ja vastuullista antaa vastauksia.
– On tärkeää katsoa kokonaiskuvaa ja tehdä tarkkaa arviointia mieluummin kuin tehdä nopeita ja hätiköityjä ulostuloja. Ymmärrän, miksi yritykset haluavat reagoida tilanteeseen nopeasti, mutta kokonaiskuvaa ei voi unohtaa, Lumme päättää.
