Vastuullisuus vaikuttaa olevan lähestulkoon jokaiselle suomalaiselle suuryritykselle tärkeä tekijä, mutta todellisuudessa yritysten vaikutus yhteiskuntaan jää usein vähäiseksi. Monesti kyse on liian pienistä teoista, monesti taas pelkästä markkinoinviestinnästä, joka luo yrityksestä kuvaa vastuullisena toimijana.

Yritysten toiminnasta ja mahdollisuuksista puhuttiin markkinointitoimisto Måndagin ja UN Global Compact Network Finlandin järjestämässä tilaisuudessa, jonka aiheena oli ihmiskriisi.

Måndagin perustaja Arto Sivonen uskoo, että yhtenä ongelmana ihmiskriisiin on yritysten suhtautuminen vastuullisuuteen. Tärkeisiin yhteiskunnallisiin teemoihin tartutaan, mutta ne eivät ole liiketoiminnan keskiössä. Vastuullisuus on siis usein irrallinen elementti liiketoiminnasta.

– Se on iso virhe, että yritykset tekevät vastuullisuusstrategiaa eivätkä liiketoimintastrategiaa. Vastuullisuuden pitää olla osa liiketoimintaa kaikessa tekemisessä. Ei ole mitään vastuullisuuskampanjoita, vaan kaiken pitäisi perustua uudenlaiseen liiketoimintaan ja uuteen suuntaan. Olemme menossa tätä kohti, mutta olemme vielä alkutaipaleella, Sivonen sanoi tapahtumassa.

Sivosen mukaan ongelma koskea etenkin isoja yrityksiä. Maailmaan syntyy koko ajan uusia startup-yrityksiä, joiden missiona on ratkaista ihmiskriisi omalla tuotteellaan tai palvelullaan, mutta isot, eniten valtaa ja näkyvyyttä haalineet yritykset muuttuvat liian hitaasti.

– Isojen, hirvittäviä asioita tehneiden yritysten laiva kääntyy hitaasti, ja se pitää ymmärtää, ettei muutos tapahdu päivässä. Transition nopeus ja se, kuinka rehellisiä muutosprosessissa ollaan, ratkaisevat.

Kiinnostus aidosti vastuullista liiketoimintaa kohtaan saattaisi nousta, jos vastuullisuus nähtäisiin entistä useammin bisnesmahdollisuutena. Sivonen sanoo, että mahdollisuudet ovat massiiviset.

– Näistä (vastuullisuusasioista) puhutaan ympäri maailmaa, ja tässä on yrityksillä sekä riski että mahdollisuus. Riski on siinä, että olemme omissa oloissa itsekseen ja ajattelemme olevamme erinomaisia. Mahdollisuus on taas siinä, että kyseessä on maailman suurin liiketoimintasektori. Suomalaisten firmojen kannattaa mennä sinne, missä sitä bisnestä on.

Siiloutuminen hidastanut kehitystä

Keskustelussa mukana olleet Finnfundin viestintäpäällikö Kirsi Pere ja Greenpeace Nordenin ohjelmajohtaja Sini Harkki nostivat esiin, että vastuullista yritystoimintaa on hidastanut eri osa-alueiden siiloutuminen.

Pere tarkoittaa, että esimerkiksi ihmiskriisi ja ympäristökriisi ovat nähty toisistaan erillisinä asioina, vaikka todellisuudessa ne ovat sidoksissa toisiinsa.

– Yritysten näkökulmasta ongelmana on, että nämä aiheet ovat perinteisesti ajateltu omina raiteinaan. Yrityksissä saattaa olla täysin eri ihmiset jokaiselle raiteelle, ja sitten kun kaikki asiat liittyvät toisiinsa, niin kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Muutos vaatii meiltä kaikilta uudenlaista ajattelua, Pere kertoo.

Harkki uskoo, että ihmiskriisin ja ympäristökriisin erottaminen toisistaan juontaa juurensa vuosikymmenien taakse. Niistä olisi pitänyt alun perinkin puhua yhdessä.

– Ilmasto-ongelma paketoitiin 1990-luvun alussa ympäristöongelmaksi, mutta kyse on ollut koko ajan kaikesta – ruokaturvasta, turvallisuudesta, työstä, hyvinvoinnista terveydestä, hän luettelee ja jatkaa:

– Tämän myötä on syntynyt leima, jonka mukaan ympäristöasiat kuuluvat vain ympäristöministeriöille, -järjestöille ja ympäristötietoisille ihmisille. Se on hidastanut toimintaa todella paljon.

Lue myös: Måndag toivoo yritysten välille enemmän yhteistyötä vastuullisuuspesun kitkemiseksi

Sijoittajat ja omistajat muuttavat rakenteita

Koko kolmikko painottaa, että muutoksen tekemisessä vaaditaan rakenteellisia muutoksia. Yksi tärkeä asia olisi, että yrityksen omistajaporras haluaa ajaa muutosta. 

Siksi sijoittajat ovat avainroolissa. Jos sijoittajat investoivat ihmiskriisiä taklaaviin yrityksiin enemmän kuin niihin, jotka eivät korjaa teoillaan yhteiskunnallisia epäkohtia, se on selkeä signaali yrityksille ja koko yhteiskunnalle.

– Meillä on edessä vielä tosi pitkä tie, ja siihen liittyy muun muassa se, miten sijoitetaan, kuka omistaa yhtiön ja millaista liiketoimintaa halutaan tehdä. Kyse on isoista rakenteellisista muutoksista, Sivonen sanoo.

Kyse on tänä päivänä myös riskienhallinnasta. 

– Fiksut yritykset ja sijoittajat näkevät, että tässä asiassa on paljon mahdollisuuksia. Yritykset eivät enää pärjää, jos näitä asioita ei oteta huomioon. Kyse on riskienhallinnasta. Joillakin yrityksillä kyse voi olla fyysisistä riskeistä. Markkinan ja kuluttajakäyttäytymisen muuttumisessa voi olla riskejä, Pere luettelee.