Viestinnän ammattilaisista 64 prosenttia pitää työtään melko tai erittäin kuormittavana, kertoo Procom – Viestinnän ammattilaiset ry:n syksyn alussa tekemä jäsenkysely. Viime vuonna 59 prosenttia viestijöistä piti työtään kuormittavana.
Eniten kuormitusta kokivat valtiolla työskentelevät viestijät, joista 82 prosenttia koki työnsä kuormittavaksi. Vähiten kuormittavaksi työnsä kokivat yrittäjät, joista vain 25 prosenttia kuvasi työtään kuormittavaksi.
Vain kolmannes vastaajista ei koe lainkaan uupumusta.
Yleisin kuormitusta aiheuttava tekijä Procomin kyselyn perusteella on työn määrä suhteessa käytössä oleviin resursseihin, jonka mainitsi 65 prosenttia vastaajista. Yli puolet vastaajista kokee myös kiireen aiheuttaman työn suunnittelun vaikeuden kuormittavana tekijänä. Muita yleisiä kuormittavia tekijöitä ovat muun muassa työn silppuisuus, liiallinen kiire, työn paine ja huono johtaminen.
Vain kolmannes vastaajista ei koe lainkaan uupumusta. Myös uupumuksen osalta työpaikka vaikutti tuloksiin, sillä valtiolla työskentelevistä vain 18 prosenttia ei kokenut lainkaan uupumusta, kun korkeakouluviestijöistä näin vastasi 40 prosenttia.
Hieman yli puolet vastaajista kertoi harkinneensa työpaikan vaihtoa lähimmän kahden vuoden aikana. 40 prosenttia vastaajista oli harkinnut vaihtoa toiseen viestinnän tehtävään, mutta 13 prosenttia kokonaan muulle alalle.
Yleisin syy aikeille vaihtaa työpaikkaa on huono johtaminen, jonka mainitsi 23 prosenttia vastaajista. Sen jälkeen tyypillisimmät syyt olivat uralla eteneminen ja vaihtelunhalu. Työpaikan vaihtoa toiseen viestintätyöhön harkitsivat useimmin asiantuntijatyötä tekevät.
Vaihtoaikeet ovat kuitenkin vähentyneet selvästi. Viime vuonna toteutetussa Viestinnän ala -tutkimuksessa työpaikan vaihtoa viimeisten kahden vuoden aikana oli harkinnut jopa 74 prosenttia vastaajista.
Lue myös: Avoimien työpaikkojen määrä romahti markkinointi- ja viestintäalalla
Iro Research toteutti kyselyn 22.8.-10.9.2024 ja siihen vastasi 239 Procomin jäsentä.
Vastaajien profiili vastaa jäsenkunnan rakennetta, jossa noin puolet on viestinnän asiantuntijoita, neljännes viestintäpäälliköitä ja joka kuudes viestintäjohtajia.
Kolmannes työskentelee yrityksissä ja viidennes sekä julkisella sektorilla että järjestöissä.