Viestintäalan avoimien työpaikkojen määrä putosi tämän vuoden elokuussa huomattavasti. Heinäkuussa avoimia työpaikkoja oli 13, mutta elokuussa paikkoja oli auki enää kuusi. Viimeksi yhtä vähän avoimia viestinnän työpaikkoja oli heinäkuussa 2006.

Työttömiä työnhakijoita viestintäalalla oli puolestaan elokuussa 304.

Tiedot pohjautuvat työ- ja elinkeinoministeriön sekä Akava Worksin koostamiin tietoihin.

‍

Syyskuussa avoimia työpaikkoja oli 11 ja työttömien määrä putosi muutamalla. Viime vuonna avoimia työpaikkoja alalla oli kuitenkin keskimäärin 33 kappaletta kuukaudessa, ja keväällä 2022 työpaikkoja oli tarjolla lähes 90.

– Taloudellisesti vaikeat ajat ja työllisyyden heikentyminen ovat näkyneet selvästi myös viestinnässä, ja aallon pohja nähtiin elokuussa. Julkishallinnon leikkaukset ja valloilla olevat yt:t voivat aiheuttaa vielä uuden pudotuksen, joten parempia työllistymisen aikoja saadaan varmasti vielä hetki odotella, Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo kertoo tiedotteessa.

Koronakriisin pahimpana vuotena 2020 työttömänä oli jopa 574 viestinnän ammattilaista. Vuonna 2024 työttömyys on siis ollut kymmenen vuoden vertailussa selvästi alhaisempaa. Työttömiä viestijöitä on ollut keskimäärin noin puolet vähemmän kuin elokuussa 2014, jolloin työttömiä oli enimmillään 668.

Kaikesta huolimatta viestinnän ammattilaisten työttömyystilanne näyttää kuitenkin paremmalta kuin korkeakoulutetuilla keskimäärin. Viestinnän ammattilaisten työttömyys on viimeisen kahden vuoden aikana lisääntynyt vain 10 prosenttia, kun keskimäärin korkeakoulutetuilla työttömyys on kasvanut 35 prosenttia.

Esimerkiksi mainonnan ja markkinoinnin alalla työttömyys on lisääntynyt samassa ajassa 31 prosenttia.

Syyskuussa mainonnan ja markkinoinnin ammattilaisia oli työttömänä peräti 4 387 ja samalla avoimia työpaikkoja oli vain 98. Koronavuotena 2020 alan ammattilaisia oli työttömänä lähes 8 000.