Muutama viikko sitten laivayhtiö Viking Line veti pois ilmoituksensa Ahvenanmaalla ilmestyvästä Nya Åland -lehdestä sen jälkeen, kun lehti oli käsitellyt pääkirjoituksissaan yhtiön liiketoimintamallia ja sen mahdollisuuksia verovapaan myynnin päättyessä. Kirjoituksissa oltiin ymmärrettävästi huolestuneita Ahvenanmaalle elintärkeiden varustamoiden tulevaisuudesta.
Jokainen yritys valitsee luonnollisesti omat mainoskanavansa, eikä Viking Linella ole minkäänlaista velvollisuutta tukea Nya Ålandin liiketoimintaa. On kuitenkin vaikea olla ajattelematta, että ahvenanmaalainen yritys ampui äkkipikaisella teollaan itseään jalkaan – jo ennen kuin episodi paisui Viking Linen mainetta tahraavaksi viestintäkriisin oppikirjaesimerkiksi. Aktiivinen, riippumaton media nimittäin hyödyttää yrityksiä monin tavoin, muutenkin kuin vain mainoskanavana.
Se, että lahjomattomat toimittajat nostavat toisinaan esiin myös yritysten tekemiä virheitä tai suoranaisia väärinkäytöksiä, edistää reilua peliä ja siten markkinoiden tehokasta toimintaa.
Liiketoiminnallisten päätösten taustaksi tarvitaan paljon tietoa. Yritysjohtajien tulee seurata esimerkiksi yhteiskunnallisia päätöksiä, toimialan muutoksia, kilpailijoiden liikkeitä ja kansalaisten mielipiteitä. Uutismedia on tärkeä liiketoimintatiedon lähde, ja sitä parempi, mitä luotettavampaa sen välittämä tieto on.
Erityisen onnekkaassa asemassa yritys onkin silloin, jos myös sen omaa toimintaa seurataan journalistisin kriteerein: asiantuntevasti, riippumattomasti ja tarvittaessa kriittisesti. Eihän yksikään yritys haluaisi teettää myöskään sellaisia markkinatutkimuksia, joissa kaunistellaan asioita vain sen vuoksi, että markkinointijohtajalle tulisi parempi mieli.
Pohjimmiltaan kyse on yrityksen tärkeimmästä henkisestä pääomasta, luottamuksesta. Nykyaikaisen yrityksen on viestittävä läpinäkyvästi ja luotettavasti kaikille sidosryhmilleen ja kuunneltava niitä avoimin mielin. Tähän riittävät harvoin pelkät yrityksen omat kanavat, sosiaalinen media ja lepsut puffijutut, joissa toistellaan kyseenalaistamatta yrityksen tiedotetekstejä. Aidon luottamuksen syntyyn tarvitaan myös kriittisiä ääniä.
Usein toistetun kliseen mukaan uutismedian tehtävä on toimia vallan vahtikoirana. Koska myös yrityksillä on valtaa, myös ne tarvitsevat vahtikoiran, eivät pelkkiä sylihauvoja.
Riippumaton näkemys yritysten toiminnasta on sitä tärkeämpi, mitä suurempaan rooliin yritykset astuvat ilmastokriisin, luontokadon romahduksen ja erilaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisussa. Se, että lahjomattomat toimittajat nostavat toisinaan esiin myös yritysten tekemiä virheitä tai suoranaisia väärinkäytöksiä, edistää reilua peliä ja siten markkinoiden tehokasta toimintaa.
Yrityksiltä vaaditaan vain luotettavaa ja avointa viestintää – ja kykyä suhtautua myös kriittisiin kirjoituksiin aikuismaisesti ilman herneen vetämistä nenään.
Viking Linen kosto Nya Ålandille on tietysti yksittäistapaus. Valtaosa suomalaisista yrityksistä ymmärtää ja hyväksyy vakaan, demokraattisen yhteiskunnan ja siihen kuuluvan vapaan lehdistön roolin. Siitä huolimatta, että yritysjohtajien kritiikinsietokyvyssä näyttäisikin olevan usean viimeaikaisen esimerkin perusteella jatkuvasti enemmän parantamisen varaa.
Valtaosa suomalaisista seuraa uutisia sekä verkosta että perinteisistä uutismedioista eli painetuista lehdistä, televisiosta ja radiosta. Verkon merkitys uutiskanavana jatkaa yhä kasvuaan, mutta Uutismedia verkossa 2023 -rarportin mukaan verkkouutisoinnissakin suomalaiset näyttäisivät arvostavan tekstiä jatkuvasti enemmän kuin lyhyitä ja usein pinnallisia videosisältöjä.
Se kertoo hyvää suomalaisten uutisnälästä ja medialukutaidosta. Se tarkoittaa sitä, että suuri joukko suomalaisia kaipaa yhä myös analyyttisiä sisältöjä, joissa pureudutaan päivän uutisten taustoihin.
Tämä on hyvä uutinen myös niiden yritysten kannalta, jotka haluavat hyödyntää toimituksellista mediaa tiedonlähteenä ja kanavana luottamuksen rakentamiseen sidosryhmiensä keskuudessa. Yrityksiltä vaaditaan vain luotettavaa ja avointa viestintää – ja kykyä suhtautua myös kriittisiin kirjoituksiin aikuismaisesti ilman herneen vetämistä nenään.
Antti Isokangas on strategia-, vastuullisuus- ja kriisiviestintään erikoistunut viestintäkonsultti. Hän on yksi kirjan Viherpesuopas – Miten merkitys muuttuu markkinoinniksi (Nemo, 2022) kirjoittajista.