🔍 Suurennuslasilla merkityt jutut ovat pidempiä, taustoittavia ja päivittäisestä uutisoinnista poikkeavia artikkeleita.

Viime vuonna Finnish Comms Awardsissa vuoden viestintäkonsultiksi valitulla Jirimiko Orasella on suomalaisyrityksille yksi erityisen tärkeä viestintään liittyvä vinkki.

– Jos kerrotte yrityksenne tekemisestä eikä maailma ymmärrä teitä, se ei ole maailman vaan teidän vikanne. Ette ehkä ole osanneet kertoa asioista riittävän yksinkertaisesti. Ihmiset ovat nykyään kiireisiä, eivätkä teidän asianne lähtökohtaisesti kiinnosta heitä.

"Markkinointia ja viestintää ei erota oikeastaan enää juuri mikään."

Mutta monissa markkinointi- ja viestintäliemissä keitetyllä Orasella on paljon muutakin tärkeää sanottavaa. Kun Orasta kuuntelee, alkaa ymmärtää, miksi useilla palkinnoilla palkittua viestijää haluttiin muistaa viime vuonna Suomen suurimmassa viestintäalan palkintogaalassa.

Oranen on strategiajohtaja ja osakas viestintätoimisto Netprofilessa, joka palvelee erityisesti kansainvälisiä teknologia-asiakkaita. Hän vertaa työtään tulkin tehtäviin.

– Jos kovasti yksinkertaistaa, niin työni on tulkin hommaa kahteen suuntaan: autan yrityksiä juttelemaan ulkomaailman kanssa niin, että ulkomaailma ymmärtää, ja samalla autan yrityksiä ymmärtämään, mitä ulkomaailmassa tapahtuu.

Oranen on tehnyt urallaan myös markkinointia. Tosin hänen mielestään termeillä ei ole enää tätä nykyä niin suurta merkitystä, koska markkinointia ja viestintää ei erota oikeastaan enää juuri mikään, hän toteaa. Oranen perustelee väitettään kertomalla uransa kahdesta käänteentekevästä hetkestä.

Toinen oli se, kun Oranen työskenteli suuren, kansainvälisen yrityksen markkinointi- ja viestintäjohtajana. Siellä hän sai oppia paljon uutta maailmanluokan markkinoinnista ja viestinnästä. Toinen oli Orasen aiempi havainto siitä, ettei hän aina pärjännyt toimitusjohtajien kanssa keskusteluissa, joissa puhutaan numeroista.

– Päätin korjata asian, ja suoritin MBA-tutkinnon Henley Business Schoolissa. Siellä opin ymmärtämään, miten isoissa firmoissa tavataan ajatella asioista. Ja siinä ajattelussa ei ole minkään maailman merkitystä, puhutaanko viestinnästä vai markkinoinnista.

"Maailmassa ei pärjää perusnöyrällä suomalaisella asenteella."

Oranen sanoo, että merkitystä on ennemminkin sillä, että liiketoiminnalla on jatkuvuutta ja että firma saadaan menestymään, jotta yhteiskunta ja osakkeenomistajat hyötyisivät siitä. On puhuttava ylimmän johdon kieltä ja niistä asioista, joista johtoryhmän jäseniä mitataan.

– Emme voi perustella ehdotuksiamme viestintä- ja markkinointitoimenpiteistä vain sillä, että tämä on saatanan hyvä idea. Olemme silloin estetiikan ja taiteen alueella, ja se on toki ihan fine. Mutta emme voi syyttää toimitusjohtajaa siitä, jos hän ei tee päätöksiä sen takia, että joku on saatanan hyvä idea.

Markkinoinnin ja viestinnän rajojen hälveneminen näkyy Orasen mukaan usein siinä, että asiakkaat eivät enää kysy, mitä pitäisi sanoa tai miten kampanjoida.

– He kysyvät, mitä pitäisi tehdä. Ja vastaus löytyy käytännössä aina kokonaisvaltaisesta mainestrategisesta ajattelusta.

Suomalaisten yritysten joukosta löytyy monenlaista viestijää, Oranen sanoo. Hän muistelee Helsingin Sanomissa julkaistua artikkelia, jossa haastateltiin markkinointialan konkaria Markku Vierulaa.

– Vierula sanoi jotenkin niin, että World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa suomalaiset ovat sijalla 10, mutta kun katsotaan suomalaisyritysten kykyä artikuloida myyntiargumenttinsa ja strategiansa liiketoiminnan hyödyksi, olemme sijalla 87.

Se on Orasen mielestä suomalaisten kompastuskivi. Hän huomauttaa, että länsinaapurissa tämäkin asia osataan paljon paremmin. Siellä asenne omaan tekemiseen on täysin erilainen kuin Suomessa.

– Kun Ruotsissa saadaan joku idea, ne on heti että this is the most fantastic music streaming service ever, vaikkei koko palvelua ole vielä olemassakaan.

Maailmassa ei pärjää perusnöyrällä suomalaisella asenteella, Oranen huomauttaa. Hän kuvailee omaa asennettaan amerikkalaisella tavalla tinkimättömäksi – joskus jopa naiiviksi.

– On duunina sitten tiedotteen kirjoittaminen tai mainestrategian laatiminen, siihen voi suhtautua niin, että tää on tätä same old shit. Tai sitten ajatella, että tämä päivä on aidosti hyvä mahdollisuus tehdä taas historiaa.

Oranen sanoo kollegoiden joskus nauraneen hänen asenteelleen, mutta hän on silti säilyttänyt uskonsa siihen, että tinkimätön asenne kannattaa.

Oranen päätyi viestintäalalle omien sanojensa mukaan vahingossa. Hän oli työskennellyt jo 18 vuoden ajan median, mainonnan ja markkinoinnin parissa, kunnes hänen vaimonsa pohdiskeli eräänä päivänä ääneen, että mies voisi sopia hyvin viestintäkonsultiksi.

Orasen ura olisi voinut mennä toisinkin. Musiikilla on aina ollut tärkeä rooli Sibelius-lukion käyneen miehen elämässä.

– Kun lukio päättyi, hain töihin kaupalliseen radioon, sillä olin oppinut käyttämään äänitysstudiota koulussa. Jossain vaiheessa hakeuduin opiskelemaan englantilaista filologiaa Helsingin yliopistoon. Samaan aikaan kiinnostuin akustisesta musiikista ja ihmisäänestä, joten aloin opiskella klassista laulua.

Seuraavaksi Oranen päätyi tuottajaksi Classic FM -radiokanavalle. Kun kanavan toimitusjohtaja lähti töihin ensimmäiselle valtakunnalliselle ja kaupalliselle radiokanavalle, Radio Novalle, vinkattiin Oraselle, että ketterälle tuotantoyhtiölle olisi tarvetta. Niinpä hän perusti sellaisen yhtiökumppaninsa kanssa.

"Jos toimisto ei ole voittanut yhtään palkintoa, se todennäköisesti kertoo jostakin."

– Siinä vaiheessa klassisen laulun opiskelu oli lähtenyt käsistä, ja päädyin tekemään siitä tutkintoa Stadiaan eli nykyiseen Metropoliaan. Kävin Ruotsissa laulutunneilla, ja päädyin lopulta sveitsiläiseen oopperastudioon opiskelemaan sitä.

Sveitsissä Oranen kuitenkin tajusi, että klassisesta laulusta ei tulisi hänelle ammattia.

– Ymmärsin, ettei fysiikkani riitä, vaikka tekisin mitä.

Oranen palasi töihin tuotantoyhtiöönsä, mutta möi lopulta osuuden partnerilleen ja meni töihin Kansallisoopperan markkinointiin, kunnes siirtyi viestinnän pariin viestintätoimisto Hill +Knowltonille vuonna 2008. Sieltä hän siirtyi Tata Consulting Servicelle Pohjoismaiden markkinointi- ja viestintäjohtajaksi.

Ennen Netprofilelle siirtymistään vuonna 2020 Oranen ehti vielä osakkaaksi mainetutkimuksen neuvonantoyksikköön. Kun yritystä alettiin viedä vastuullisuusneuvonannon suuntaan, möi Oranen osuutensa pois.

Monesti palkittu viestintäkonsultti on otettu saamistaan palkinnoista, mutta samalla hän muistuttaa, että niillä on viestintä- ja markkinointialalla merkitystä ennen kaikkea asiakkaille toimistojen työn validoijana.

– Jos toimisto ei ole voittanut yhtään palkintoa, se todennäköisesti kertoo jostakin. Jos se on voittanut jotain, pitää arvioida, onko kyseessä hyvä juttu vai onnenkantamoinen. Mutta jos palkintoja on paljon, kertoo se siitä, että toimistossa tehdään töitä kunnianhimoisesti ja pitkäjänteisesti, Oranen sanoo.

Hän haluaa jatkaa asiakastyön parissa tulevaisuudessakin. Hänelle paras kiitos työstä on tyytyväinen asiakas.

– Työssäni hienointa ovat asiakaskohtaamiset ja fiksut keskustelut fiksujen ihmisten kanssa.

Mutta riittää Orasella aikaa muuhunkin kuin töihin. Hän soittaa pianoa, kitaraa ja bassoa ja kävi Musiikkitalon kuorossa laulamassa ennen koronaa.

– Ostelen plugareita säännöllisesti. Tykkään leikkiä niillä vempeleillä.

Aikaa kuluu myös siirtolapuutarhamökillä.

– Emme ole vaimoni kanssa varsinaisesti mökki-ihmisiä, mutta siirtolapuutarha on meille täydellinen kaupunkiversio mökkeilystä. Siellä voi kasvattaa vähän perunaa ja sipulia.