Sosioekonomiset tekijät vaikuttavat siihen, millaisia ilmiöitä 15–29-vuotiaat suomalaiset kohtaavat älypuhelinta käyttäessään. Monet kielteiset kokemukset korostuvat heikossa taloudellisessa tilanteessa olevilla nuorilla, selviää Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tuoreesta kyselystä. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää nuorten ja nuorten aikuisten näkemyksiä ja hyvinvointiin vaikuttavia kokemuksia älypuhelinten ja sosiaalisen mediaan käyttöön liittyen.

Yleisimpiä kielteisiä kokemuksia ovat ulkonäköpaineet, jotka koskettavat vastaajista 42 prosenttia ja vihapuhe sekä syrjivät ja rasistiset sisällöt, joita on kohdannut 40 prosenttia vastaajista. Vaikuttamaan pyrkivää, virheellistä tai valheellista tietoa kertoo kohdanneensa kaikista vastaajista 32 prosenttia.

Naiset kohtaavat älypuhelinta käyttäessään kielteisiä asioita selvästi miehiä useammin. Seksuaalista häirintää kokevat muita useammin nuorista alle 20-vuotiaat ja erityisesti naiset.

Kotinsa taloudellisen tilanteen jokseenkin tai erittäin huonoksi kuvanneilla vastaajilla on useammin kokemuksia monista kielteisistä asioista kuin hyvin toimeentulevista talouksista tulevilla nuorilla. Erityisesti korostuvat yksinäisyys ja ulkopuolisuuden kokemukset, ulkonäköpaineet ja alhainen itsetunto. Esimerkiksi huonommuuden tunnetta ja alhaista itsetuntoa on kokenut tai kohdannut erittäin huonosti toimeentulevien perheiden nuorista 38 prosenttia, mutta erittäin hyvin toimeentulevien perheiden nuorista 18 prosenttia.

Taloudellisesti heikommista oloista tulleiden nuorten älypuhelimen käytössä korostuvat myös kokemukset vihapuheen ja syrjivien sisältöjen kohtaamisesta sekä taloudellisista haitoista. Näitä ovat esimerkiksi harkitsemattomat ostopäätökset ja uhkapelaaminen.

"Medialukutaitoja edistettäessä on pyrittävä huomioimaan sensitiivisesti nuorten erilaiset lähtökohdat."

– Kielteisten mediakokemusten kasautuminen pienituloisten kotien nuorille vahvistaa käsitystämme hyvinvoinnin ja mediankäytön kaksisuuntaisesta kytköksestä. Siksi myös medialukutaitoja edistettäessä on pyrittävä huomioimaan sensitiivisesti nuorten erilaiset lähtökohdat, ja kiinnitettävä erityistä huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, joiden elämäntilanne voi olla haastava, Safer Internet -toiminnan projektipäällikkö Rauna Rahja Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista kertoo tiedotteessa.

Älypuhelimen käytön myönteisinä puolina nähdään erityisesti yhteydenpito kavereihin ja perheeseen, apu arjen hoitamisessa ja hauskanpito ja viihtyminen. Yhteydenpidon merkitys kasvaa iän myötä. 25–29-vuotiaista vastaajista 80 prosenttia nimeää sen tärkeimpien myönteisten asioiden joukkoon. Naisille yhteydenpito on selvästi tärkeämpää kuin miehillä. Uutistapahtumien seuraamisen nostaa tärkeimpien joukkoon 43 prosenttia vastaajista ja mahdollisuuden ilmaista itseään 20 prosenttia vastaajista.