Yrityksen kannattaa kehittää tunneälyään, sillä tunneälykkyydellä ja taloudellisella menestyksellä on voimakas yhteys. Näin kertoo markkinointiviestintäyhtiö Dentsuun kuuluvan mediatoimiston Caratin tutkimus, jossa 10 000 ihmistä 10 eri maasta kertoi mielipiteitään maailman tunnetuimmista brändeistä. Mukana oli yhteensä 48 brändiä.



Tutkimuksen perusteella tunneälykkäimmät yhtiöt ovat menestyneet taloudellisesti erinomaisesti, jos yhtiöiden osakekurssia verrataan keskeisiin länsimaisiin pörssi-indekseihin, kuten Standard & Poors 500:een tai Dow Jones 30:een. Tunneälykkäimpien yhtiöiden osakkeet ovat kallistuneet 10 vuodessa keskimäärin 682 prosenttia, kun taas osakeindeksit ovat nousseet samana aikana keskimäärin 108 prosenttia.

Tutkimuksen mukaan maailman tunneälykkäin yhtiö on Google. Kärkijoukkoon kuuluvat myös Microsoft, Samsung, Adidas ja Nike. Yritysten tunneälykkyyden mittarina olivat empatia, itsetuntemus, sisäinen motivaatio, sosiaaliset taidot ja itsesääntely.

Vaikka Caratin tutkimuksessa ei ollut mukana suomalaisyhtiöitä, antaa se tärkeää tietoa suomalaisyrityksille. Tärkein oppi on tietenkin se, että mitä tunneälykkäämpi yritys on, sitä paremmat eväät sillä on menestyä. Tunneälykkäimpien yhtiöiden pörssikurssit olivat nousseet keskimäärin 400 prosenttiyksikköä enemmän kuin tutkimuksen vähemmän tunneälykkäillä yhtiöillä.



Viestintä tärkeässä roolissa



Vahva viestintä on ominaista tunneälykkäille yrityksille, ja se on hyvä opetus suomalaisyrityksille. Onnistumisista pitää muistaa kertoa muille.

– Älä anna tekojen puhua puolestaan. Tutkimusaineistomme osoittaa, että jos viestintä ei ole kunnossa, siinä antaa turhaa etumatkaa muille, sanoo Dentsun medialiiketoiminnan viestintäjohtaja Lauri Karolainen MarkkinointiUutisten haastattelussa.



– Länsinaapuristamme löytyy hyvä esimerkki, Ikea. He olivat tutkimuksessa sosiaalisilta taidoiltaan yhdeksänneksi paras brändi ja kokonaistuloksissa 16:s. Etenkin viestintä nosti heidän asemiaan.



Sosiaalisilta taidoiltaan vahva yritys viestii selkeästi ja merkityksellisesti. Tutkimuksen mukaan sosiaaliset taidot on jopa kaikista merkittävän tunneälykkyyden osa-alue.



– Suomessa keskitytään usein tuotteeseen, mutta Ruotsissa mietitään myös tuotteistamista. Esimerkiksi suomalaisen Kaslinkin kauramaito tuskin kalpenee ruotsalaisen Oatlyn tuotteelle, mutta vain jälkimmäisen markkina-arvo mitataan miljardeissa.

– Täällä ei investoida markkinointiin suhteessa yhtä paljoa kuin esimerkiksi Ruotsissa, Karolainen huomauttaa.

Jokainen brändi on nuorisobrändi

Tutkimuksen mukaan nuoret välittävät yritysten tunneälystä enemmän kuin vanhempansa.

– Nuorten kuluttajien arviot yrityksistä olivat jyrkempiä kuin vanhempien, hyvässä ja pahassa. Jos Z-sukupolvi ei ole jonkun brändin puolella, se on herkästi sitä vastaan. Siksi jokaisen yrityksen on syytä miettiä, miten rakentaa suhdetta nuoriin – olivat he yrityksen tämänhetkisiä asiakkaita tai eivät.

Karolaisen mukaan kyse ei ole pelkästään yrityksen empatiasta tai tuotteesta, vaan siitä, pystyykö kuluttaja allekirjoittamaan brändin arvot.

Alle 25-vuotiaiden vastaajien mielestä Coca-Cola on tunneälykkäin brändi. Myös Google, Nike ja Adidas kuuluivat viiden parhaan joukkoon. Sen sijaan kaikkien ikäluokkien yhteistilastossa toiseksi sijoittunut Microsoft oli nuorten mielestä vasta seitsemänneksi tunneälykkäin. Sen tilalle viiden parhaan joukkoon ylsi Amazon.



Muuntautumiskykyä pitää löytyä

Palveluyritykset, jotka pystyvät mukautumaan ihmisten muuttuviin tarpeisiin, pärjäsivät tutkimuksessa hyvin.

– Esimerkiksi Google tarjoaa ihmisille useita eri palveluita, kuten sähköposti- ja hakukonepalveluita. Mitä enemmän yhtiö tuottaa arvoa ihmisen elämään, sitä korvaamattomampana yhtiö nähdään.

Tunneälykkäimpiä yrityksiä yhdisti myös tehokas datan hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa.

– Google ymmärtää kuluttajien tarpeet, ja se osaa muuntautua niiden mukaan. Teknologiayhtiöiden etuna on se, että ne ovat ripeitä mukautumaan eri tilanteisiin.

Suomalaisuutta kannattaa korostaa



Suomalaiseen identiteettiin ei kuulu itsensä mainostaminen tai yletön itsevarmuus. Se voi kuitenkin olla huono asia yrityksille.

– Suomalaiset yritykset ovat perinteisesti olleet arkoja korostamaan suomalaisuuttaan maailmalla. Aikanaan monet pitivät Nokiaa japanilaisena brändinä. Nykymenestyjistä Supercell ja Wolt ovat myös hyviä esimerkkejä siitä, että suomalaisuutta ei tuoda esille kovin voimakkaasti.


Lauri Karolaisen mukaan kotimaisuus on kuitenkin kilpailuetu myös ulkomailla. 

-Brändiä ei voi rakentaa sen varaan, että on samanlainen kuin kaikki muut. Avoimuus omista juurista auttaa erottumaan kilpailijoista. Siksi suomalaisuutta ei pidä peitellä, siitä pitää olla ylpeä.


Etenkin saksalaiset brändit ovat tässä asiassa edelläkävijöitä.



– He ovat ymmärtäneet omien juurien korostamisen hyödyn. Made in Germany on brändi. Esimerkiksi saksalaiset autovalmistajat ovat käyttäneet ulkomaillakin saksankielisiä sloganeita.



Karolaisen mukaan suomalaisyritykset voisivat erottua kansainvälisesti teknologia-alalla, jota kalvaa luottamuspula. Caratin tutkimuksen mukaan rehellisyys ja periaatteellisuus on kansainvälisten teknologiayritysten heikoin alue tunneälyssä.



– Suomi tunnetaan formuloiden ja saunan lisäksi rehellisyydestään. Lisäksi teknologiateollisuus on Suomen suurin vientiala. Luottamukseen ja läpinäkyvyyteen perustuvien digitaalisten liiketoimintamallien rakentamisessa suomalaisyrityksillä voisi olla maailmanlaajuisesti sekä osaamista että uskottavuutta, joita vastaan on vaikea kilpailla.